Tag Archive for: blogi

Huipputason laitetila luolan kätköissä

Satakunnassa on paikka, jossa noin 20 metriä kallion sisään kaivautuessa aukeaa ainutlaatuinen näkymä: luolan sisässä on teräsbetonista rakennettu teollisuushalli, joka on viimeiset 3 vuotta toiminut kotina Trivoren, Contrasecin ja Fail-Safen huipputurvallisille konesaliratkaisuille. 

Luolan historia ulottuu syvälle, aina 1960-luvulle saakka. Tuolloin äärimmäisen salainen tukikohta keskellä ei-mitään toimi Suomen Puolustusvoimien ja Posti- ja telelaitoksen tilana. Tila on sittemmin hetkellisesti toiminut myös tapahtumatilana, jolloin tuhannen neliömetrin kokoinen luola koki monia muodonmuutoksia, joista tallella ovat yhä muun muassa edustussauna, ravintolasali, uusittu keittiö ja toimiva viemäröinti. 

Luolan käyttö tapahtumatilana päättyi vuonna 2019 ja luola tuli huutokaupattavaksi. Trivore yhdessä Contrasecin ja Fail-Safen kanssa oli valmiina tarttumaan tilasuuteen. Tuolloin tila siirtyi tapahtumatoiminnasta suomalaisten IT-yrityksen käsiin.

”Me olimme jo muutamia vuosia etsineet tämän kaltaista tilaa”, kertoo Contrasecin hallituksen jäsen ja Luolakallion toimitusjohtaja Timo Häkkinen. ”Meillä on Contrasecilla Tampereella oma laitetila, mutta etsimme yhdessä Trivoren ja Fail-Safen kanssa paikkaa järeämmälle konesalille. Armeijan luolat olivat aina yksi vaihtoehto.”

Häkkinen on aikanaan tutustunut sekä Trivoren toimitusjohtaja Kari Mattssoniin että Fail-Safeen yhteisten asiakkaiden kautta, ja vuosien varrella yhteistyötä on syntynyt erinäisissä projekteissa. Nyt yhteiset tilat mahdollistavat kaikille omistajayrityksille ja näiden asiakkaille runsaasti äärimmäisen turvallista konesalitilaa.

Turvallisuutta ja muuntautumiskykyä

Laitetilan sijoittaminen nimenomaan armeijan käyttöön rakennettuun luolaan on monin tavoin perusteltua. Perinteinen konesalikäyttöön tarkoitettu luola louhitaan kallioon, ja niissä on yleensä kevytrakenteinen pieni talo sisällä. Trivoren, Contrasecin ja Fail-Safen luola on kuitenkin tehty armeijan käyttöön, ja siksi siellä on järeämmät rakennelmat: kallion sisältä paljastuu teräsbetonista rakennettu teollisuushalli. Myös perusinfran suhteen tilassa oli kaikki valmiina, ja paikalle piti tuoda lähinnä omat laitteet, turvallisuuselektroniikkaa ja poikkeustilanteisiin valmistavia ratkaisuja.

”Sähkönvarmistusta varten meillä on vara-diesel ja usean tunnin akut. Ensi kesänä otetaan käyttöön vielä kahdennettu diesel, eli jos ykkösgeneraattori ei lähde käyntiin, niin on varageneraattori”, Häkkinen kertoo.

Luola on yksi Suomen kuivimpia luolia hyvän maantieteellisen sijaintinsa ansiosta. Sijainti on hyvin syrjäinen, mutta se ei silti tarkoita heikkoja yhteyksiä: paikka on vanha Satakunnan tietoliikenteen solmu. Kuituja lähtee siis moneen suuntaan, ja paikkaan on aikanaan vedetty jopa Suomen ensimmäinen valokaapeli, Häkkinen kertoo.

Ennen kaikkea turvallisuudessa tämä 20 metrin syvyydessä sijaitseva kallioluola on aivan omaa tasoaan. Tilaan on helppo rakentaa lähes minkä tahansa standardin mukainen turvallisuustaso. Kun perusrakenne on kalliota, eikä tilassa ole esimerkiksi ikkunoita, jonkin yksittäisen tilan rakentaminen luolan sisällä halutulle turvatasolle vaatii käytännössä vain standardin mukaisen oven asennuksen ja turvallisuuselektroniikan.

Laitetilalle onkin tarkoitus hakea ISO 27001 -sertifikaatti. Lisäksi tilan rakenteet ovat sellaisia, että käytännössä kaikki viranomaisten tietoturvallisuuden auditointityökalu KATAKRIn tasot pystytään toteuttamaan. Myös KATAKRI-sertifiointi voitaisiin siis tehdä, mikäli asiakas sellaista tarvitsee. 

”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pystymme järjestämään tänne tilan, joka täyttää korkeimmat siviilitilan vaatimukset Suomessa”, Häkkinen summaa.

”Meillä on mahdollisuus esimerkiksi tarjota tila, jossa emme normaalitilanteessa pääse käsiksi dataan. Tämä voitaisiin tehdä sulkemalla pieni huone lähtökohtaisesti kaikelta fyysiseltä pääsyltä, tai tarjotaan asiakkaalle lukittu räkki. Tila mukautuu moneen, ja pystymme siksi täällä toteuttamaan hyvin pitkälle vietyjä, asiakaskohtaisia turvaratkaisuja. Jos asiakkaalla on perusteltu tarve, niin pystymme sen kaikella todennäköisyydellä toteuttamaan.”

Tarve tällaiselle erityisturvallisuudelle voi olla esimerkiksi viranomaistahoilla tai toimijoilla, joiden on noudatettava kansainvälistä vaatimustasoa. Vaikka kyse ei olisi suoranaisesti vaatimuksesta, asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöidyt ratkaisut helpottavat muun muassa auditointia. 

”Tärkeintä on, että asiakas saa juuri sellaisen tilan, jota tämä oikeasti tarvitsee”, Häkkinen toteaa.

Lähtökohtaisesti tilaan ovat tervetulleita kaikki asiakkaat toimialasta riippumatta, pois lukien kryptovaluutan louhijat. Trivoren, Contrasecin ja Fail-Safen laitetila tarjoaa pääasiassa co-location-palvelua, joka tarkoittaa, että asiakas tuo tilaan omat serverinsä. Tällöin asiakkaan kanssa määritellään yhdessä haluttu turvataso ja valitaan sopivat vaihtoehdot: tarjolla on useita erilaisia tiloja, joissa on eri turvatasot. 

”Meidän matalimmankin turvatason turvallisuus vastaa tavallisen turvallisen konesalin luokkaa, mikä kertoo paljon kokonaisuuden turvallisuudesta”, Häkkinen kertoo. ”Tarjoamme siis aina hyvin turvallisia, asiakkaan resursseihin ja tarpeisiin mukautuvia vaihtoehtoja.”

Pystymme järjestämään tänne tilan, joka täyttää korkeimmat siviilitilan vaatimukset Suomessa

Timo Häkkinen

Kotimaisen suosiminen kannattaa

Kaikki laitetilan omistajat ovat täysin suomalaisomisteisia yrityksiä. Tällä on merkitystä muun muassa silloin, kun haluaa olla varma siitä, missä ja miten oman organisaation ja asiakkaiden dataa käsitellään. Esimerkiksi yhdysvaltalaiset pilvipalvelut eivät tällä hetkellä täytä kunnolla GDPR-vaatimuksia. Tämä saattaa lähivuosina muuttaa monia asioita.

”Kansainvälisissä pilvipalveluissa et voi tietää, missä datasi seikkailee ja kuka siihen koskee. Meidän palvelussamme etu on se, että pystymme fyysisesti osoittamaan, missä asiakkaan data sijaitsee, ketkä henkilöt siihen pääsevät käsiksi, ja miten”, Häkkinen sanoo.

Esimerkiksi Trivoren identiteetti- ja pääsynhallintatuote Trivore ID on muun muassa tämän ansiosta täysin GDPR-yhteensopiva.

Tämä laitetila on hyvä valinta myös silloin, kun asiakasorganisaatio haluaa panostaa kestävään kehitykseen. Kyseinen konesali on nimittäin tavallista vihreämpi.

Maailman sähköstä kuluu yhä enemmän tietotekniikan ylläpitoon, ja laitetilat tuottavat yleensä merkittävät määrät hukkalämpöä. Tässä paikassa vihreä ICT tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että ilma viedään ensin konesaliin, jossa se lämpiää, ja puhalletaan sitten lämpimänä muualle luolastoon. Näin koko luolasto lämpiää konesalin hukkalämmöllä.

”Koska laitetilamme sijaitsee luolassa, yli puolet ajasta tilaa ei tarvitse ollenkaan jäähdyttää”, Häkkinen kertoo. ”Noin 7-8 kuukauden ajan vuodessa tila lämmitetään hukkalämmöllä. Maan alla on myös viileää, eli tilaa ei tarvitse myöskään lähtökohtaisesti jäähdyttää. Kesäaikaan tarvitsee ulkoa tuleva ilma jäähdytyksen ja se tehdään maakylmällä, eli käytämme maalämpökaivoja takaperin.”

Turvalliset, kotimaiset laitetilaratkaisut ovat helposti saatavilla. Yhteydenotto Contrasecin Timo Häkkiseen tai Trivoren Kari Mattssoniin riittää – siitä eteenpäin lähdetään yhdessä rakentamaan parasta, asiakaskohtaista kokonaisratkaisua.

Kaipaatko turvallista, suomalaista laitetilaa? Ota meihin yhteyttä tai tutustu lisää laitetilamme historiaan ja palveluihin.

Trivorelaisen päivä: Projektipäällikkö Riikka Julinin polku kulki arkeologian ääreltä ensitunnistamisen pariin

Millaisia tyyppejä trivorelaiset oikein ovat, ja mitä meidän päiviimme kuuluu? Trivorelaisen päivä -juttusarjassa kurkistetaan joka kuukausi yhden trivorelaisen työpäivään. Samalla kerromme, millainen polku on kaikilla Trivorelle johtanut. 

Maaliskuun työntekijämme on Riikka Julin, joka helmikuun alussa teki alanvaihdoksen arkeologian parista IT-alalle projektipäälliköksi.

Riikka Julinilla on aina ollut kaksi intohimoa: yksi on historia, toinen tietokoneet ja tekniikka.

Molemmat intohimot ovat seuranneet häntä ensin opintoihin ja myöhemmin työelämään. Riikan ensimmäinen opiskelupaikka oli Turun AMK:ssa tietotekniikan insinöörilinjalla. Insinööriopinnot vaihtuivat kuitenkin opintoihin Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, jossa Riikan pääaineena oli arkeologia. Arkeologian parissa hän teki myös pitkään töitä opintojen ohessa. IT-ala pysyi kuitenkin lähellä sydäntä, ja alanvaihto arkeologian parista tietotekniikan maailmaan tuntui houkuttelevalta.

Vanhassa työssään Riikka oli saanut juuri suuren, monen vuoden mittaisen projektin maaliin, ja aika tuntui sopivalta uusille haasteille. Samaan aikaan Trivorella oli alkamassa uusi hanke, ”Ensitunnistaminen kansainvälisenä kärkituotteena”, ja hankkeelle etsittiin projektipäällikköä. Paikka herätti projektityöstä nauttivan ja siinä kokeneen Riikan kiinnostuksen monipuolisen työnkuvan ja merkityksellisen aiheen ansiosta, ja asiat lähtivät nopeasti liikkeelle. 

Helmikuun alussa arkeologiset kaivaukset vaihtuivatkin identiteetti- ja tunnistamiskysymyksiin ohjelmistokehityksen maailmassa.

”Tällaisessa projektityössä itseäni kiehtoo se, miten pääsee pitämään kaikki langat omissa hyppysissään, seuraamaan alusta asti hankkeen kaikkien vaiheiden etenemistä ja varmistamaan, että kaikkien aika hyödynnetään hyvin ja järkevästi”, Riikka kertoo. 

”Aiemmat työni ovat liittyneet esimerkiksi arkeologisten kaivausten kilpailutuksiin ja projekteihin kokonaisuudessaan. Niihin liittyi paljon selvitystyön tekemistä, jonka lisäksi oli tutkimusta ja tutkimusraportin kirjoittamista. Tämän ansiosta hanke- ja projektimaailmat ovat minulle hyvinkin tuttuja.”

Minulle tämä hanke on todella kiinnostava. Moni ei varmasti tule ajatelleeksi, miten uskomattoman paljon ensitunnistamiseen liittyy – se vaikuttaa jopa ihan siihen, miten yhteiskuntamme pyörii. Toivottavasti tästä hankkeesta tulee siis ihan konkreettista yhteiskunnallista hyötyä.

Riikka Julin

Historiasta tulevaisuuteen

Vaikka projektityöskentely oli entuudestaan tuttua, on uudessa työssä silti riittänyt perehtymistä ja uuden opettelua.

”Tämä ensitunnistamisprojekti on vaatinut uuteen asiaan perehtymistä. Olen aina pitänyt tutkimuksen tekemisestä, ja tässä on ollut sitäkin tosi paljon. Saan nyt sukeltaa ensitunnistamisen maailmaan ja siihen, mitä kaikkea siihen oikein liittyy”, Riikka sanoo.

Trivoren hankkeessa on tarkoitus vuoden 2022 aikana kehittää Trivoren omaan identiteetin- ja pääsynhallinnan tuotteeseen kansainvälistä kilpailukykyä merkittävästi lisäävä uusi kyvykkyys, ensitunnistaminen. Lisäksi hankkeen tavoitteena on avata ovia kansainvälisille markkinoille uuden kyvykkyyden kanssa.

”Minulle tämä hanke on todella kiinnostava. Moni ei varmasti tule ajatelleeksi, miten uskomattoman paljon ensitunnistamiseen liittyy – se vaikuttaa jopa ihan siihen, miten yhteiskuntamme pyörii. Toivottavasti tästä hankkeesta tulee siis ihan konkreettista yhteiskunnallista hyötyä”, Riikka sanoo.

Ensitunnistaminen on monimutkainen kokonaisuus, jossa on huomioitava lukuisia lainsäädännöllisiä ja teknisiä näkökulmia. Trivore ID:ssä on kuitenkin ainutlaatuisen sopivat ominaisuudet tuotteen jatkokehittämiselle niin, että tämä kyvykkyys voitaisiin rakentaa osaksi tuotetta. Kohteena voivat olla esimerkiksi kehittyvät maat, joissa turvallinen, luotettava tapa tunnistaa ja tunnistautua sekä säilöä henkilötietoja ovat kriittisen tärkeitä jopa ihmisoikeuksien edistämiseksi.

”Tämä kyvykkyys itsessään ei välttämättä vielä suoraan tuo tätä yhteiskunnallista hyötyä, vaan se, mitä sillä voidaan jatkossa tehdä. Esimerkiksi pakolaisalueilla tätä kyvykkyyttä voitaisiin käyttää humanitaarisiin tarkoituksiin. Toivon ainakin, että tämän avulla voimme konkreettisesti auttaa ihmisiä”, Riikka kuvailee.

Trivorella elääkin vahvana ajatus siitä, että pelkkä raha ei saa ohjata tekemistä, vaan sen täytyy aina myös osaltaan jättää positiivinen vaikutus maailmaan. Käytännön tekemisen tasolla se tarkoittaa esimerkiksi turvallisempia, kotimaisia IT-ratkaisuja asiakasorganisaatioiden henkilötietojen käsittelyyn, tai tämän hankkeen kaltaisia uusia ponnistuksia.

”Tietenkin yrityksen pitää aina miettiä asioita liiketoiminnallisesta näkökulmasta, mutta on mielestäni hienoa, että samalla voidaan nähdä mahdollisuus myös omalla tavallaan parantaa maailmaa. Tekemisen arvoa ei mitata ainoastaan rahassa”, Riikka toteaa.

Uuden keskellä

Riikan ensimmäiset viikot trivorelaisena kuluivat perehtyen laajaan hankekokonaisuuteen ja Trivoren tuotteisiin. Ensimmäisestä viikosta alkaen mukana ovat olleet myös palaverit uuden kyvykkyyden laatimisen ja kansainvälistymisen tiimoilta.

”Kun työtehtävien kanssa pääsi kunnolla vauhtiin, ne ovat tuntuneet oikein hyvältä”, Riikka kertoo. ”Olen sellainen ihminen, että pidän kokonaisuuksien koordinoinnista ja uuden oppimisesta, ja molempia pääsen tässä työnkuvassa tekemään. Ensitunnistamisen aihe itsessään on tuntunut hyvin mielenkiintoiselta ja erilaiselta.” 

Samalla myös oma rooli on löytynyt.

”Roolini tässä hankkeessa on melko perinteinen projektipäällikön rooli. Katson, että hommat sujuvat, perussuunnitelmat ja aikataulut ovat kunnossa ja niiden puitteissa pysytään. Tekninen puoli ei ole itselleni tutuinta, mutta sitä varten onneksi on osaavia kollegoita, joilta voi kysellä kaiken tarvittavan”, Riikka toteaa.

Yksi tärkeimpiä asioita ensimmäisinä viikkoina onkin ollut myös muihin trivorelaisiin tutustuminen.

”Kaikki ovat olleet todella mukavia ja ottaneet hyvin vastaan. Ei ole tullut mitenkään ulkopuolinen olo, vaikka olenkin alanvaihtaja”, Riikka kiittelee.

TYÖKAVERIN TERVEISET

On ollut hienoa seurata, millaisella ammattitaidolla Riikka on tarttunut hankkeeseen. Riikka on tarkka ja kunnianhimoinen osaaja, joka hahmotti heti monimutkaisen kokonaisuuden tarpeet.

Riikka solahti myös välittömästi osaksi trivorelaisten joukkoa. Aina ystävällisellä Riikalla on loistava huumorintaju sekä valtavasti tietoa hyvistä peleistä, leffoista ja kirjoista. Hänestä olemme saaneet mahtavan uuden työkaverin, jonka kanssa on ilo tehdä töitä!

– Miia Outinen, Trivoren markkinointipäällikkö

Riikan päivä Trivorella:

8:00 Päivä alkaa suunnittelulla ja viestien tarkistuksella. ”Pyrin aina tulemaan kasiksi, koska koen olevani tehokkaampi aamupäivisin.”

8:30 Hankemateriaalien läpikäyntiä ja perehtymistä.

10:00 Hankkeen suunnittelupalaveri toimitusjohtaja Karin kanssa.

12:00 Lounastauko. ”Tykkään mennä lounaalle uusien työkavereiden kanssa, yleensä kokoonnumme eväiden äärellä lounastilaan.”

12:30 Hankkeen työtilan rakennusta ja ylläpitoa. ”Pidän koordinoinnista ja siitä, että saan asiat rullaamaan. Tämän hankkeen parissa pääsen tekemään erilaisia asioita, syventymään kiinnostavaan aiheeseen ja tekemään suunnittelutyötä.”

14:00 Palaveri kansainvälistymistoimenpiteistä.

16:00 Työpäivän jälkeen Riikka lähtee ulkoiluttamaan suomenlapinkoiraansa Taigaa.

Lähtisitkö Riikalle työkaveriksi? Meillä on parhaillaan haussa tekijöitä sekä erilaisiin ohjelmistokehittäjätehtäviin. Katso tarkemmat tiedot ”Töihin Trivorelle” -sivultamme ja ota yhteyttä!

Trivorelaisen päivä: Junior Developer Ville löysi oman paikkansa Trivoren integraatiotiimistä

Millaisia tyyppejä trivorelaiset oikein ovat, ja mitä meidän päiviimme kuuluu? Trivorelaisen päivä -juttusarjassa kurkistetaan joka kuukausi yhden trivorelaisen työpäivään. Samalla kerromme, millainen polku on kaikilla Trivorelle johtanut. 

Tammikuun työntekijämme on Ville Nygård, jonka arki muuttui reilu vuosi sitten diplomityöntekijästä trivorelaiseksi integraatiotiimiimme.

Ville Nygård on ollut Trivorella Junior Developerina vuoden 2020 lopusta asti. Trivorella ollut avoin devaajan paikka tuli verkostojen kautta vastaan täydelliseen aikaan juuri, kun Ville oli valmistumassa yliopistolta ja diplomityötä vaille valmis diplomi-insinööri. 

Ville lisäsi GitLabiin omia Pythonilla ja C++:lla tekemiään projekteja ja lähetti linkin sekä CV:n Trivorelle. Yhteydenottoa seurasi nopeasti haastattelu, joka on jäänyt vahvasti Villen mieleen.

”Se oli hyvin rento kokemus, muistan sitä edelleen lämmöllä. Alkuun jännitti, mutta se jännitys katosi nopeasti. Keskusteltiin paljon muustakin, ja vaikutuksen teki esimerkiksi Trivoren konesalikäytössä oleva oma luola. Siitä se sitten lähti”, Ville muistelee.

Uusia kuvioita

Oman paikan löytäminen suoraan koulunpenkiltä saapuessa oli Villen mukaan aluksi haastavaa, mutta samalla palkitsevaa ja opettavaista.

”Kun tulee suoraan koulusta eikä takana ole 10 vuoden työkokemusta, alussa joutuu vähän hakemaan omaa rooliaan. Mutta jos sitä työtä oman roolin löytämiseksi ei olisi alussa tehnyt, en pystyisi nyt tekemään tätä työtä, jota teen.”

Hänelle itselleen oli tärkeää, että alusta alkaen lähdettiin siitä, että tehtävien taso on riittävän haastava, mutta ei liian vaikea. Alusta asti annettiin luottoa itsenäiseen työskentelyyn, mutta tukena olivat aina tarvittaessa yrityksen Senior Developerit.

”Trivorella tehtävät mietitään niin, että opit samalla tekemään juuri niitä tärkeitä asioita, joita tarvitset myös tulevaisuudessa. Uutta työntekijää ei siis laiteta tekemään jotain, mitä ei tarvita mihinkään enää parin kuukauden päästä vain, jotta tälle olisi jotain helppoa puuhaa”, Ville kertoo. ”Tietenkin tällaisten tehtävien miettiminen vaatii myös firmalta työtä. Mielestäni tämä kannattaa kuitenkin tehdä, koska se on paras keino kerryttää työpaikan osaamistasoa.”

Villen oma paikka löytyi integraatiotiimistä, jossa Ville kehittää Trivoren integraatioalustan integraatioita. 

”Sitä kautta sain sellaisia tehtäviä, jotka olivat haastavia, mutta niiden kautta pääsin samalla työn rytmiin ja kasvatin osaamistani. Integraatioita pystyin tekemään alusta alkaen omalla tyylilläni, ja pääsin näkemään, miten softaprojekti tehdään alusta loppuun itse: toteutin riippuvuudet ja pipelinet, vein ajoon, suljin ja poistin. Nämä taidot ovat työssäni pakollisia, ja niiden oppimisessa helpotti mahdollisuus konkreettisesti tehdä sopivan kokoisia projekteja”, Ville muistelee.

Villen työn alun jälkeen Trivorella on aloittanut myös uusia projektivastaavia, joiden tontille erityisesti kuuluu kommunikointi devaajien ja asiakkaiden välillä. 

”On ollut erinomainen lisä, että projektipäälliköitä on tullut enemmän Trivorelle. Vaikka edelleen teknisissä asioissa saatan olla suoraan asiakkaan kanssa yhteyksissä, on ehdottomasti hyvä asia, että asiakkaille kommunikointi tapahtuu esimerkiksi integraatiotiimissä pääosin [projektipäällikkö] Kallen kautta”, Ville kiittelee.

Kommunikointi ihan kaikkien kansssa onnistuu ja voi vaikuttaa sekä omaan työhönsä, että koko yritykseen. Tuntuu siltä, että tulee kuulluksi.

Vapautta ja vakautta

Vaikka Villen työt tällä hetkellä koostuvat enimmäkseen uusien integraatioiden tekemisestä tai vanhojen integraatioiden elinkaaren päivittämisestä, on työssä tilaa myös laajentaa muille alueille omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. 

”Täällä ollaan hyvin avoimia kaikelle. Jos on hyvä idea, jonka muutkin kokevat hyödylliseksi, niin varmasti saa lähteä kokeilemaan. Ja kokeneita devaajia löytyy, heiltä saa aina apua”, Ville kertoo. ”[Trivoren Lead Developer] Stefan juuri kehitti meille oman ideapankin, johon ideoita voi laittaa vapaasti ja saada niistä palautetta. Omaa ideaa ei siis välttämättä tarvitse edes itse viedä ajatuksen tasoa pitemmälle, vaan joku muu saattaa innostua sen toteuttamisesta.”

Villellä tämä on tarkoittanut esimerkiksi tietoturvan merkittävää kehittämistä uusia työkaluja hyödyntäen.

Avoimuus ja ketteryys eivät ole itsestäänselvyyksiä, mutta Trivorella niitä tukee moni asia.

”Täällä on hyvät työkaverit, ja saa tehdä työtä mistä oikeasti pitää. Mutta tärkeä syy itselleni Trivorella viihtymiseen on myös se, että toiminnaltaan yritys on tietynlaisessa murrosvaiheessa: emme ole vielä valtavan kokoinen yritys, mutta emme pienikään. Tässä vaiheessa kaikki työntekijät voivat omalta osaltaan vaikuttaa firman suuntaan ja siihen, mitä me teemme. Tuhansien ihmisten lafkassa tämä ei olisi mahdollista”, Ville toteaa.

”Esimerkiksi toimitusjohtajaa näkee koko ajan, ja hänelle voi avoimesti kertoa, jos on jotain huolia tai toiveita. Kommunikointi ihan kaikkien kanssa onnistuu ja voi vaikuttaa sekä omaan työhönsä, että koko yritykseen. Tuntuu siltä, että tulee kuulluksi.”

Jos IT-alan työpaikka kiinnostaa, ja haluaa mahdollisuuden toteuttaa itseään, niin tämä on se paikka.

Parhaat puolet isoista ja pienistä yrityksistä

Viime vuonna kaikki trivorelaiset saivat mahdollisuuden tulla Trivoren osakkaiksi, ja lähes jokainen tarttui tilaisuuteen – mukaan lukien Ville. Mitä tuore osakkeenomistaja ajattelee Trivoren tulevaisuudesta?

”Tietenkin toivon, että Trivore jatkaa kasvuaan ja voi hyvin. Suunta on mielestäni oikea, ja sillä tulisi jatkaa. Kun tulin tänne, meillä oli yksi pieni toimisto. Viime vuoden aikana kasvettiin kahteen pieneen toimistoon, ja nyt ollaan jo paljon isommissa toimistotiloissa”, Ville kuvailee yrityksen kasvua. ”Realistisesti edetään kuitenkin.”

Trivore on kasvanut nopeasti, mutta syvät juuret antavat vakautta. Siksi Trivorella onkin Villen mukaan parhaat puolet niin suurista yrityksistä kuin startupeistakin. 

”Trivore ei ole niin suuri, että yksittäinen työntekijä hukkuisi korporaation koneistoon, mutta toisaalta emme ole myöskään tuulessa heiluva startup”, Ville kuvaa.

”Jos IT-alan työpaikka kiinnostaa ja haluaa mahdollisuuden toteuttaa itseään, niin tämä on se paikka.”

Työkaverin terveiset:
Ville on tunnollinen ja ahkera työntekijä. Hänen kanssaan on mukava tehdä töitä. Ville hoitaa hastavammatkin työtehtävät upeasti maaliin, eikä pelästy vaikka matkan varrella olisi ongelmia.

– Stefan Roos, Lead Developer

Villen päivä:

9:00 Päivä alkaa omalta työpisteeltä, jolla tarkistetaan päivän tehtävät. ”Aamu on yleensä suunnitteluaikaa – olen sitä tehokkaampi, mitä pitemmälle päivä etenee”, Ville kertoo.

10:00 Integraatiotiimin weekly, jossa käydään läpi integraatioalustaan liittyviä asioita.

11:00 Integraation testaussessio.

12:00 Lounastauko. ”Ohjelmointi on vähän sellaista, että siinä vain edetään ja edetään: sitä ei mielellään keskeytä, ja joskus saattaa mennä tuntikaupallakin tajunnanvirrassa. Siksi tartunkin mieluusti tilaisuuteen, kun joku työkaveri tulee kysymään mukaan lounaalle. Se ikään kuin katkaisee ohjelmointivirran”, Ville toteaa.

12:45 Integraation kehittämistä.

16:00 Uuden integraation speksaus.

17:00 Kotona Ville rentoutuu katsomalla sarjoja tai pelaamalla. Tällä hetkellä pelattavana ovat muun muassa Tabletop-simulaattorin lautapelit sekä Mario Kart vanhalla kunnon Wii U:lla.

Lähtisitkö Villelle työkaveriksi? Meillä on parhaillaan haussa tekijöitä erilaisiin ohjelmistokehittäjätehtäviin, kuten Java-kehittäjä android-sovellukselle. Katso tarkemmat tiedot Töihin Trivorelle -sivultamme ja ota yhteyttä!

Trivorelaisen päivä: SysAdmin Ville-Pekka nauttii ongelmanratkaisusta ja itsensä haastamisesta

Millaisia tyyppejä trivorelaiset oikein ovat, ja mitä meidän päiviimme kuuluu? Trivorelaisen päivä -juttusarjassa kurkistetaan joka kuukausi yhden trivorelaisen työpäivään. Samalla kerromme, millainen polku on kaikilla Trivorelle johtanut. 

Lokakuun työntekijämme on Ville-Pekka Hoikka, jolle on lyhyessä ajassa tullut tutuksi monenlaiset roolit trivorelaisena. Nyt painopiste on valvontajärjestelmän kehityksessä ja SysAdmin-töissä.

Lapsesta asti Ville-Pekka on rakastanut teknologiaa: erilaisilla gadgeteilla ja tietokoneilla leikkiminen on aina kiehtonut.

”Mielenkiintoni herää aina, kun pääsen miettimään, että miten jokin työkalu tai laite sopisi ratkaisemaan jonkin ongelman”, Ville-Pekka kertoo. 

Kiinnostus teknologiaan kuljetti ohjelmointiopintoihin Turun yliopiston tietojenkäsittelytieteessä. Ohjelmointi ei kuitenkaan tuntunut täysin omalta jutulta. 

”Se ei uponnut itselleni samalla tavalla kuin monelle muulle. Pohdin kovasti, mitä voisin tulevaisuudessa sitten tehdä – tykkäsin kuitenkin operoida teknisissä ympäristöissä”, Ville-Pekka sanoo. 

Ville-Pekka sai silloin vinkin Trivorella työskentelevältä ystävältään, ja haki paikkaa Trivorelta. Pian alkoivatkin työt Service Desk -tehtävissä.

”Trivorella olen saanut mahdollisuuden päästä tekemään juuri niitä asioita, mitkä oikeasti kiinnostavat. Tämän työn innoittamana päädyin juuri hiljattain vaihtamaan pääainettanikin Tietoliikenne- ja kyberturvallisuusteknologiaan.”

Paikka trivorelaisena

Ville-Pekan töiden aloituksesta erityisen mukavan teki, että trivorelaisten joukossa oli jo entuudestaan tuttu ystävä. Tuttu trivorelainen auttoi pääsemään kiinni työkulttuuriin ja toimiston yhteiseloon.

Huolissaan ei kuitenkaan tarvitse olla, vaikka ei ketään entuudestaan tuntisikaan: myös muiden trivorelaisten kanssa tutustuminen tapahtui nopeasti.

”Trivorella kaikki ovat ystävällistä porukkaa, ja täällä herää halu oppia tuntemaan muita työkavereitaan. Voidaan keskustella niitä näitä, ja mukana on aina myös huumoria”, Ville-Pekka kertoo.

Mitä enemmän oppii, sitä enemmän saa myös vastuuta muilta alueilta, ja tehtävät kehittyvät.

Ville-Pekka Hoikka

Myös työn rytmiin ja Trivoren työtapoihin pääsi sujahtamaan kuin itsestään. Ville-Pekan ensimmäiset tehtävät Trivorella muodostuivat Service Desk -töistä, sekä ”nakkikoneena” toimimisesta, mikä antoi näköalaa yrityksen toimintaan tiimirajojen yli. Ville-Pekka koki tämän hyväksi tavaksi päästä heti kiinni yrityksen toimintaan.

”Kun halutaan tuoda henkilö sisään mahdollisimman nopeasti, niin annetaan tehtäviä, joihin prosessit ovat todella hiottuja ja nopeita oppia. Näin uusi työntekijä pääsee heti kokemaan, että oma tontti tulee hoidettua ja pääsee tuomaan oman panoksensa yrityksen toimintaan”, Ville-Pekka kertoo. ”Samalla myös yrityksen käytännöt tulevat kuin huomaamatta tutuksi. Ja mitä enemmän oppii, sitä enemmän saa myös vastuuta muilta alueilta, ja tehtävät kehittyvät.”

Opintoja töiden ohessa hoitava Ville-Pekka kokee, että Trivorella opiskelijastatus ei vaikuta kuin positiivisesti. Osaamiseen ja asiantuntijuuteen suhtaudutaan tasavertaisesti, mutta työkavereilta saa aina ideoita ja sparrailua myös opintoihin. Ammatillisessa kasvussa tukee koko työyhteisö.

”Paras asia tässä firmassa on se, että täällä on niin älyttömän taitavaa ja tietotaitoista porukkaa. Jos itsellä herää kiinnostus johonkin alan asiaan, niin täältä aina joku kaveri tietää asiasta ja osaa neuvoa eteenpäin. Olen saanut esimerkiksi diplomityön ideointiin valtavasti tukea kollegoilta”, Ville-Pekka sanoo.

Ville-Pekan mukaan Trivorella huomioidaan hyvin ihmisten erilaiset elämäntilanteet.

”Esimerkiksi aikatauluissa joustetaan paljon. Lisäksi opiskeluihin kannustetaan: viesti työpaikalta on ollut, että opinnot ovat sellainen elämänvaihe, johon kannattaa panostaa ja löytää omat kiinnostuksen kohteensa alalla.”

Trivorelaisena on korostunut myös se, ettei oppimista tapahdu vain koulun penkillä. Työtehtävissä annetaan jatkuvasti mahdollisuuksia päästä kokeilemaan uusia teknologioita.

”Myös töissä kannustetaan paljon itsensä kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Välillä heitetään altaan syvään päätyyn, mutta ei koskaan ilman kellukkeita. Oman mukavuusalueen ulkopuoliset tehtävät ovatkin opettaneet kaikkein eniten – tässä on huomannut, että yllättävän ripeästi oppii uudet asiat”, Ville-Pekka hymyilee.

Service Deskistä valvontajärjestelmään

Ensimmäiset työtehtävät avasivat oven Trivoren palveluiden monipuolisuuteen. Trivoren Service Desk -töihin kuuluu muun muassa asiakkaiden fyysisten tai virtuaalisten verkkoympäristöjen tuotantoalustojen korjaamista, päivittämistä tai pystyttämistä.

Seitsemän kuukauden aikana Ville-Pekan tehtävänkuva on kehittynyt paljon.

”Kun alun perin aloin tehdä päivittäisiä tehtäviä, tarjolla oli ikään kuin tyhjä alusta, ja sain kertoa, mitä haluaisin alkaa tekemään. Nykyään olen siirtynyt enimmäkseen SysAdmin-tehtäviin”, Ville-Pekka kertoo. ”Olen tällä hetkellä Trivoren valvontajärjestelmän kehitystiimissä, jossa pääsen hyödyntämään teknisen osaamisen lisäksi kiinnostustani projektinhallintaan.”

Valvontajärjestelmä uusittiin asiakkaiden kasvavien tarpeiden mukaiseksi tukemaan moderneimpia teknologioita. Ville-Pekka on ollut mukana hiomassa valvontaa toimivaksi palvelukokonaisuudeksi, joka huomioi asiakkaiden uudet tarpeet esimerkiksi mittareiden ja monitoroinnin osalta.

Luovasta ajattelusta ja ongelmanratkaisusta nauttiva Ville-Pekka pitää vaihtelevista työtehtävistä ja vaihtelusta työpäivissä: siitä, että seuraava päivä ei ole koskaan täysin samanlainen kuin tämä päivä.

”Omia suosikkitehtäviäni ovat alusta loppuun selvitystyötä vaativat projektit, joissa pitää etsiä tietoa siitä, miten projekti on toteutettu ja miettiä, mikä johonkin tiettyyn ympäristöön parhaiten sopiva sovellus olisi. Toisin sanoen hetki vaaditaan pään hakkaamista seinään, jonka jälkeen oikean ratkaisun löytyessä tunne on huikea.”

Työkaverin terveiset:
Ville-Pekan kanssa on ilo tehdä töitä yhdessä. Hän on aina valmis auttamaan niin pienissä kuin isommissakin asioissa. Työnjälki on huolellista, ja uudet asiat eivät Ville-Pekkaa hätkäytä, vaan hän on nopea ja innokas oppimaan. Eikä yhteistyötä ainakaan haittaa, että pelimaku menee yksiin!
– Elina, COO

Ville-Pekan päivä

8:00 Päivä alkaa tavalliseen tapaan kahvilla, sähköpostin tarkistuksella ja kyselemällä työkavereilta, mitä kuuluu. Ville-Pekka arvostaa rauhallista starttia päivään, jolloin voi tarkistaa työjonon ja mahdollisesti illan tai yön aikana tulleet uudet tehtävät.

9:00 Daily-palaveri tiimiläisten kanssa.

10:00 Asiakasprojektin viimeiset viilaukset ja sprintin läpikäyntiä.

11:00 Lounas – työpäivän piristyksenä toimii lähes poikkeuksetta opiskelijahintainen lounas Old Millin Sodexossa työkaverien kanssa.

11:30 Tulevien projektien speksausta

13:00 Service Desk -tehtävä

14:00 Palaveri Trivoren projekti-ihmisten kanssa

15:00 Hengähdystaukona toimii pieni kävely ulkona ja iltapäiväkahvin haku.

15:15 Työjonon järjestely ja priorisointi sekä seuraavan päivän katsaus: mitä on tehty ja mitä seuraavaksi.

16:00 Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on Ville-Pekalle tärkeää. Osin vapaa-aika kuluu opiskelujen parissa, mutta muuten Ville-Pekan löytää useimmiten joko kiipeilemästä tai pelaamasta strategiapelejä.

Trivorelaisen päivä: Trivoren COO Elina kehittää työkulttuuria, strategioi ja etsii uusia trivorelaisia

Millaisia tyyppejä trivorelaiset oikein ovat, ja mitä meidän päiviimme kuuluu? Trivorelaisen päivä -juttusarjassa kurkistetaan joka kuukausi yhden trivorelaisen työpäivään. Samalla kerromme, millainen polku on kaikilla Trivorelle johtanut. 

Syyskuussa esittelyssä on Trivoren COO Elina Malén, joka on monelle uudelle trivorelaiselle ensikontakti yritykseen.

Trivoren operatiivisen johtajan Elina Malénin ensimmäinen vuosi Trivorella on ollut vauhdikas. Alun perin yrityksen ensimmäiseksi projektipäälliköksi rekrytty Elina sai pian tehtäväkseen monipuoliset kehitystyöt niin sisäisissä prosesseissa kuin asiakassuhteissakin, ja vuoden 2021 keväällä titteli vaihtui projektipäälliköstä COO:ksi. 

”Aiemmin yhtiössä pääpaino oli puhtaasti teknisessä tekemisessä. Kun asiakassuhteet syvenivät ja tarpeet kasvoivat, oli luonnollinen jatkumo ottaa mukaan myös projekti-ihmisiä. Tällöin kehittäjät ja SysAdminit pystyvät keskittymään oman erityisosaamisensa tekemiseen”, Elina muistelee alkuaikaansa Trivorella. ”Sain tehtäväksi alkaa jatkokehittää sisäistä työkulttuuria ja asiakasprosesseja. Esimerkiksi perehdytysmateriaalit vaativat päivittämistä, sillä yritys oli kasvannut vauhdilla. Uudistimme näitä materiaaleja, ja nyt niitä onkin jo moni uusi työntekijä päässyt käyttämään.”

”Tosin ihan ensimmäinen konkreettinen työtehtäväni oli toki valita omat, mieluisat työlaitteet: itse olen vannoutunut Applen käyttäjä, ja tämä huomioitiin laitteissa. Meillä porukka jakautuu Mac-, Windows- ja Linux-leireihin – valta vain vaihtelee aina uusien rekryjen myötä”, Elina naurahtaa.

Kokonaiskuva hallussa

COO:na Elinan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että hommat rullaavat, asiat valmistuvat, kaikilla on sopiva määrä töitä ja töissä hyvä olla. Työpäivät ovat usein tavallista toimistoarkea, mutta mukaan mahtuu sopivasti myös poikkeuksia ja yllätyksiä.

”Teen sitä, mitä tarvitaan silloin, kun tarvitaan. Esimerkiksi tällä hetkellä pikkujoulukauden lähestyessä työlistalla on hauskojen sisäisten tapahtumien suunnittelu. Muuten syksyä täyttävät asiakkaiden sopimustekniset jutut, roolimuutosten sisäänajot, ja tietysti rekrytointi.”

Elina pyrkii aina tietämään, mitä kullakin trivorelaisella on työn alla. Vaikka trivorella kaikki työskentelevät itsenäisesti, on tärkeää että kokonaiskuva pysyy hallussa. Tämän vuoksi Elina osallistuu muun muassa eri tiimien palavereihin silloin, kun tätä toivotaan. 

”Tarkoitus on, että olen kartalla kaikkien työtilanteesta. Tällöin pystyn parhaiten tukemaan työnteossa, ja kaikilla on myös mahdollisuus päästä kertomaan asioista, jotka vaativat huomiota”, Elina sanoo. ”Käytän mielelläni työaikaa erinäisten asioiden ratkomiseen ja eri työntekijöiden huolien, ideoiden ja ilonaiheiden kuulemiseen.”

Joka kuukauden alkuun Elina valmistelee koko yrityksen yhteentuovan Monthly-palaverin, jossa pidetään kaikki trivorelaiset ajan tasalla yrityksen tapahtumista ja jossa kaikki voivat kertoa ja kommentoida ajankohtaisia asioita. 

Tiimi- ja yritystason keskustelun lisäksi Elina pitää tärkeänä hyvää keskustelusuhdetta jokaiseen yksittäiseen trivorelaiseen. Tätä hoidetaan päivittäin Mattermost-viestintäkanavissa, toimistolla rennosti jutellessa, sekä syvällisemmin säännöllisissä kehityskeskusteluissa. 

”Kehityskeskustelut pidimme keväällä, ja nyt syksyllä on luvassa rennompi ’keke-lenkki’, jossa varmistetaan, että yhdessä sovitut ja toivotut asiat ovat menneet oikeaan suuntaan”, Elina kertoo.

Meillä on Trivoren suhteen isoja suunnitelmia. Tavoitteet ovat kovat, mutta niin ollaan mekin!

Elina Malén

Strateginen loppuvastus

Sisäisen kehittämistyön lisäksi Elinalla on tärkeä rooli strategisessa suunnittelussa ja asiakassuhteissa.

”Toimin eräänlaisena strategisena loppuvastuksena. Vastuulleni kuuluvat yhdessä toimitusjohtajan kanssa ohjausryhmät ja muut tulevaisuuteen katsovat, strategiset toimet. Lisäksi olen asiakkaiden kanssa yhteyksissä pääsääntöisesti budjetti- ja sopimusteknisissä asioissa, mutta tarvittaessa hyppään myös projektipäällikön kenkiin”, Elina kertoo. 

”Olemme kuitenkin saaneet taloon uusia, loistavia projektipäälliköitä, joille lähtökohtaisesti kuuluvat päivittäiset asiakasvastuut, ja he hoitavat tätä asiaa pitkälti itsenäisesti – meillä luotetaan siihen, että jokainen on oman työnsä paras asiantuntija. Tukea on kuitenkin aina tarjolla.”

Trivore on Elinan mukaan lyhyessä ajassa kasvanut ja kehittynyt valtavasti. Nälkä kasvaa syödessä, ja seuraavan vuoden, kolmen vuoden ja kymmenen vuoden aikajaksoille onkin suuria suunnitelmia. Tavoitteet keskittyvät erityisesti sisäisiin kehitystöihin, asiakassuhteisiin, omien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, sekä tietenkin numeerisiin tavoitteisiin. 

”Meillä on Trivoren suhteen isoja suunnitelmia, joista kaikista ei voi vielä puhuakaan”, Elina toteaa. ”Tavoitteet ovat kovat, mutta niin ollaan mekin!”

Uusien trivorelaisten ensikontakti

Elina hoitaa Trivorella pääsääntöisesti uusien työntekijöiden rekryämistä. Hän vastaanottaa työhakemukset ja lähettää haastattelukutsut. 

”Kun tulin taloon reilu vuosi sitten, meitä oli yhdeksän. Nyt määrämme on kasvanut jo reiluun kahteenkymmeneen, ja yhä haemme lisää tekijöitä”, Elina kertoo. ”Moni on löytänyt paikkansa meiltä, vaikka sillä hetkellä ei olisi ollut avointa hakuakaan. Meitä kannattaa siis aina lähestyä, jos tuntuu että sopisit porukkaan. Kemioiden kohtaaminen ja into ovat meille hakijoissa tärkeää.”

Sopivia tekijöitä Trivorelle tai Trivoren kumppaneille löytyy usein verkostoista, ja siksi Elina korostaa verkostoitumisen tärkeyttä. Myös hän itse päätyi Trivorelle verkostojen kautta.

”Minulla oli aiemman työn ja elämän pohjalta yhteisiä tuttuja Trivoren toimitusjohtaja Karin kanssa. Kun aiempi iso työprojektini projektipäällikkönä oli päättynyt ja olin valmis uuteen, Kari lähestyi minua LinkedInissä. Yhteinen sävel löytyi heti, ja keskustelusta etenimme nopeasti työsopimukseen ja aloitukseeni trivorelaisena,” Elina muistelee. ”Verkostojen merkitys konkretisoitui jälleen, ja tämän vuoksi minulle on tärkeää pitää yllä verkostoitumista ja huolehtia olemassa olevista verkostoista.”

Tällä hetkellä porukkaan mahtuisi Elinan mukaan erityisen hyvin jo jonkin verran kehittäjän töitä tehneitä devaajia. 

”Haluamme palkata myös uransa alkuvaiheessa olevia tekijöitä, mutta meillä on tarkoitus pitää tasapaino järkevänä, etteivät kokeneemmat kehittäjät kuormitu. Tämän vuoksi pyrimme rekryämään tasaisesti kaiken tasoisia kehittäjiä junioreista senioreihin”, Elina sanoo.

Elinan mukaan Trivore hakee työstään ja oman osaamisensa kehittämisestä innostuneita tyyppejä. 

”Itse toivoisin uusiksi työkavereiksi erilaisia, mukavia tyyppejä. Meillä arvostetaan kaikkia juuri sellaisina kuin jokainen on. Ei tarvitse vetää mitään roolia.”

Trivoren eduksi on Elina nostaa yrityksen joustavuuden: työnantaja tulee vastaan ja tukee silloin, kun elämäntilanteet ja tarpeet muuttuvat.

”Oman kokemukseni mukaan hyvin harvassa paikassa on mahdollista liikkua oman osaamisen ja toiveiden osalta näin paljon firman sisäisesti. Täällä on iso valta omaan hommaansa”, Elina toteaa. ”Lisäksi meillä on hyvä ja hengästyttävän kovan tason asiantuntijaporukka. Joka päivä jaksan hämmästyä työkaverieni osaamisesta ja taidoista.”

Koska työpaikalla vietetään iso osa arjesta, Elina kokee merkittäväksi työssä viihtymisen osaksi toimiston välittömän tunnelman, jossa arvostetaan eri persoonia ja tapoja olla oma itsensä.

”Meillä on rehellistä vuorovaikutusta. Hyvät – ja huonot – vitsit ja yhteisöllisyys kuuluvat erottamattomasti jokaiseen työpäivään”, Elina kiittelee. ”Meillä on myös ennakkoluulotonta ja rohkeaa kehittymistä: kokeillaan asioita yhdessä ja todetaan, toimiiko asia vai vaihdetaanko suuntaa.”

Elinan päivä:

8:00 Elina tekee noin puolet viikosta etätyönä, puolet toimistolla. Päivä alkaa kuitenkin aina jo kotoa sähköpostin ja Mattermostin silmäilyllä: onko jotain akuuttia asiaa tullut heti aamuun.

8:30 Henkilöstöasioiden läpikäyntiä ja tiimien kuulumisia.

9:30 Kävelypalaveri, jossa käytiin läpi työntekijän asiakas- ja projektiasioita sekä piipahdettiin luvallisesti omenavarkaissa.

10:00 Uusien toimintamallien suunnittelua ja lanseerausta

11:00 Kysymysrumba eri asioihin ja asiakkaisiin liittyen, ohjeistamista ja neuvomista

12:00 Lounastaukona eväshetki porukalla. ”Etänä tauot jäävät helpommin, kun syventyy koneella istumiseen. Trivore kannustaa ja säännöllisesti muistuttaa taukojen ja työrytmin tärkeydestä, mutta välillä omia ohjeita on vaikea muistaa. Kesäloman jälkeen olen skarpannut ja huolehtinut, että lounas tulee syötyä järkevään aikaan.”

12:30 Intranetin päivitystä: ohjeita ja tukea syksyn projekteihin.

13:50 Tauko: vakiotaukona toimii Old Millin ympäri kävely.

14:00 Markkinointipalaveri – suunnitteilla muun muassa uutta sisältöä verkkosivuille.

16:00 Työpäivän jälkeen Elina rentoutuu yleensä pelaillen lautapelejä, Switchiä tai pleikkaria, scifiä ja fantasiaa lukien tai luonnossa liikkuen.

Lähtisitkö Elinalle työkaveriksi? Haemme tekijöitä Developer- ja Senior Developer -tehtäviin. Katso tarkemmat tiedot ”Töihin Trivorelle” -sivultamme ja ota yhteyttä Elinaan!

Trivorelaisen päivä: Senior Developer Sebastianin työ on luovaa ja usein uuden äärellä

Millaisia tyyppejä trivorelaiset oikein ovat, ja mitä meidän päiviimme kuuluu? Trivorelaisen päivä -juttusarjassa kurkistetaan joka kuukausi yhden trivorelaisen työpäivään. Samalla kerromme, millainen polku on kaikilla Trivorelle johtanut. 

Elokuussa seurasimme Trivoren Senior Developer Sebastian Bröckliä, joka juhlisti tänä kesänä ensimmäistä täyttä vuottaan trivorelaisena.

Joskus asiat vain loksahtavat paikoilleen. 

Åbo Akademilla sulautettuja järjestelmiä opiskellut Sebastian kaipasi tekemiseensä uusia tuulia. Kesällä 2020 Sebastian sai ystävältään vinkin turkulaisesta IT-yrityksestä, johon kaivattiin lisää ohjelmistokehittäjiä. Hän otti yhteyttä, sai kutsun haastatteluun, ja jo seuraavana päivänä Trivorelta soitettiin ja kysyttiin töihin.

Nyt Sebastianilla on juuri tullut vuosi täyteen Trivoren Senior Developerina.

”Alussa tein Trivorella lähinnä jatkokehitystä projekteihin, mutta pian sain enemmän vastuuta projekteista”, Sebastian kertoo. ”Työni on kehittynyt minua kiinnostavalla tavalla niin, että saan suunnitella ja toteuttaa projekteja alusta loppuun ja toimia yhteyshenkilönä asiakkaiden suuntaan. Arvostan sitä, että olen päässyt ottamaan vastuuta. Koen, että se osoittaa luottamusta osaamiseeni ja pääsen haastamaan myös itseäni.”

Teoriasta käytäntöön

Trivoren kehittäjillä on tosi luja osaaminen. Jokaisen pitää pystyä ottamaan asioista selvää ja tutkimaan asioita oma-aloitteisesti, mutta kollegoilta saa aina tukea.

Sebastian Bröckl

Ennen Trivorea Sebastian on työskennellyt toisessa softafirmassa ja opiskellut tietotekniikkaa Turussa Åbo Akademilla.

”Opiskelin sulautettuja järjestelmiä, eli todella raudanläheistä ohjelmistokehitystä. Trivorella työni on enemmän perinteistä backend-softakehitystä. On ollut todella kiinnostavaa ja antoisaa päästä työskentelemään tämän puolen parissa”, Sebastian sanoo. ”Yliopistolta saadun teoreettisen perustan päälle on helppo rakentaa osaamista, ja Trivorelle sopeutuminen kävi sen ansiosta nopeasti. Ja parhaitenhan oppii kuitenkin lopulta tekemällä.”

Trivorella ei jäänyt uuden äärellä yksin.

”Trivoren kehittäjillä on tosi luja osaaminen. Jokaisen pitää pystyä ottamaan asioista selvää ja tutkimaan asioita oma-aloitteisesti, mutta kollegoilta saa aina tarvittaessa tukea, mikä on tosi hieno juttu”, Sebastian hehkuttaa.

Senior Developerin työssä Sebastian uskoo jatkuvaan oppimiseen, joka hänen mielestään kuuluu alaan jo lähtökohtaisesti, sillä jatkuvasti tulee uutta teknologiaa. Tästä Sebastian myös työssään nauttii.

”Järjestelmät, joihin integroidutaan, saattavat olla hyvinkin erilaisia. Niiden parissa joutuu usein syventymään erikseen siihen teknologiaan ja rajapintoihin, joita juuri kyseisessä projektissa pitää hyödyntää”, Sebastian kertoo. ”Pidän uusien asioiden opettelusta. Tässä työssä on todella kiinnostavaa, kun näkee, miten kaikenlaisia järjestelmiä onkaan käytössä.”

Monipuolista koodaamista ja luovaa työtä

Trivoren integraatioalustan parissa työskentelevän Sebastianin päivät koostuvat suurimmaksi osaksi koodaamisesta ja ohjelmistokehityksestä. Tarvittaessa päiviin sisältyy myös uusiin tekniikoihin tai työkaluihin perehtymistä. Vaikka Sebastianillakin on yleensä useampi rauta tulessa, hän pyrkii organisoimaan työnsä niin, että pystyy keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. 

”Pyrin siihen, että yhden tai useamman peräkkäisen päivän pyhitän vain yhdelle projektille. Silloin tekeminen pysyy paremmin muistissa, kun pitää kuitenkin montaa abstraktia asiaa käsitellä. Aina, jos vaihtaa projektia, kontekstin vaihtamisessa kuluu aikaa”, Sebastian toteaa.

Sebastian on tyytyväinen siitä, että Trivorella on mahdollista järjestellä työnsä useimmiten itselle sopivalla tavalla, mikä on erityisen tärkeää luovassa ajatustyössä. Sebastianin työviikossa esimerkiksi palaverit on lähtökohtaisesti keskitetty parille päivälle. Kun palavereita on vain keskiviikkoisin ja torstaisin, muina päivinä pystyy keskittymään itse asiaan, eli ohjelmistokehitykseen.

Trivorella asiakkaiden kanssa palavereihin osallistuvatkin usein projektipäälliköt tai tuoteomistajat. Esimerkiksi projektipäällikkö voi välittää asiakaspalavereista olennaisen informaation kehittäjille. Sebastian kokee mieluisana sen, että töissä palavereihin voi osallistua vain silloin, kun todella tarvitsee.

Palavereissa ja asiakaskommunikoinnissa Sebastianin vastuulle tulee usein teknisiä asioita, mikä on hänen mielestään vain hyvä – tällöin hän pääsee heti alkumetreiltä ottamaan kantaa ja suunnittelemaan projektia asiakkaan hyväksi.

”Tykkään päästä suunnittelemaan projekteja. Silloin oma erityisosaaminen tulee esille, kun voin tarjota asiakkaalle sellaista palvelua tai osaamista, mitä heillä ei itsellään ole.”

Parhaita päiviä ovat silti ne, jolloin pääsee heittäytymään vain ohjelmistokehitykseen.

”Pidän kaikkein eniten niistä päivistä, kun saan syventyä kunnolla ohjelmistokehitykseen, koodata rauhassa ja oikein kunnolla perehtyä johonkin ongelmanratkaisuun tai arkkitehtuurin rakentamiseen projektia varten.”

Sebastian pyrkii keskittämään palaverit viikossa tiettyihin päiviin, jolloin muut päivät voi kunnolla syventyä ohjelmistokehitykseen.

Integraatioita hyvässä tiimissä

Integraatioiden parissa työ on hyvin monipuolista, sillä integraatiot jo perusolemukseltaan vaihtelevat laidasta laitaan. Kun tähän yhdistää vaihtelevat lähde- ja kohdejärjestelmät, toimintaperiaatteet, sekä eri asiakkaiden erilaiset tarpeet, tuloksena on taatusti monipuolisia työtehtäviä.

”Tekemäni integraatiot vaativat usein räätälöityjä ratkaisuja kullekin asiakkaalle. Silloin, kun on olemassa käteviä työkaluja, joita voimme hyödyntää, niin etenemme aina kaikkein kustannustehokkaimmalla tavalla”, Sebastian toteaa. ”Erityisvaatimuksiin vaaditaan kuitenkin erityisratkaisuja. Ja se onkin omasta mielestäni se kaikkein kiinnostavin osuus.”

Vaikka integraatioiden kehittäminen on lähtökohtaisesti yksin tehtävää hommaa, saa tukea tekemiseen Trivoren integraatioalustan kanssa työskentelevältä muulta tiimiltä. Sebastian kiittelee tiimikavereitaan.

”Meillä on tosi kiva ja osaava tiimi. Heidän kanssaan on hyvä työskennellä. Aina on joku, jonka puoleen voi kääntyä, jos on jotain haasteita tai ongelmia, mitä ei saa yksin ratkaistua.”

 

 

Sebastianin päivä:

9:00 Kahvia, sähköpostien purku ja chat-kanavien tsekkaus aloittavat päivän, jonka jälkeen Sebastian suunnittelee mitä tulevan päivän aikana pitää tehdä.

9:30-11:00 Integraation jatkokehittelyä ja yksikkötestien kirjoittamista olemassa olevaan projektiin

11:00-12:00 Testikattavuuden lisäystä kehitettävään integraatioon

12:00-12:30 Rauhassa vietetty lounastauko

12:30-16:00 Softan uuden version asennus testiympäristöön ja version erillinen testaus

16:00-17:00 Varmistus, että kaikki toimii kuten pitää

17:00 Työpäivä päättyy ja vaihde siirtyy vapaalle – vastapainona työlle toimii muun muassa kuntosalilla käynti

Lähtisitkö Sebastianille työkaveriksi? Haemme tekijöitä Developer- ja Senior Developer -tehtäviin. Katso tarkemmat tiedot Töihin Trivorelle -sivultamme ja ota yhteyttä!

Trivorelaisen päivä: Tekninen projektipäällikkö Stefan arvostaa vapautta omien työpäivien suunnittelussa

Millaisia tyyppejä trivorelaiset oikein ovat, ja mitä meidän päiviimme kuuluu? Uudessa juttusarjassa kurkistetaan yksi kerrallaan trivorelaisten työpäiviin. Samalla kerromme, millainen polku on kaikilla Trivorelle johtanut. 

Ensimmäisenä vakoilimme teknistä projektipäällikköämme Stefan Roosia, jolla tulee tänä vuonna pyöreät 10 vuotta täyteen trivorelaisena.

Työssään Trivorella Stefan nauttii kaikista eniten tyydyttävästä ongelmanratkomisesta.

– Sekä ohjelmoinnissa että SysAdmin-asioissa pääsen ratkomaan erilaisia ongelmia. Jopa projektinvetämisessä pääsee kehittämään uusia, parempia menetelmiä, Stefan sanoo.

Sattumalta Stefan ei ole päätynyt ratkomaan ongelmia IT-alalle. Intohimo ohjelmistokehitykseen ja tietokoneisiin on ollut aina osa Stefanin elämää. 

– Tietokonetta olen käyttänyt koko ikäni. Olen aikanaan harrastepuolella tutustunut useisiin eri käyttöjärjestelmiin ja niiden kanssa olen tehnyt kaikenlaista jo koululaisena. Ala-asteella tein BASIC-ohjelmointikielellä ohjelmia, yläasteella otin käyttöön Delphin, vähän myöhemmin C:n ja C++:n – kaikenlaista tuli kokeiltua niiden kanssa. Enimmäkseen kirjoitin omaksi huvikseni pieniä pelejä, Stefan kertoo.

– Ei siis ollut mikään ongelma suuntautua it-alalle töihin.

Erilaiset ohjelmointikielet, kokeilu ja uuden opettelu kuuluvat yhä Stefanin elämään, nykyään vain harrastuksen sijaan työnä Trivoren teknisenä projektipäällikkönä. Työlle tärkeänä vastapainona Stefan viettää vapaa-aikansa perheensä parissa.

Matka Trivorella

Monipuolisen ja ajan myötä kehittyneen työnkuvan ansioista olen nähnyt alaa useasta näkökulmasta.

Stefan Roos

Trivorelle Stefan haki silloisen AMK-luokkakaverinsa vinkistä tasan kymmenen vuotta sitten. Matka tuoreena trivorelaisena alkoi syksyllä 2011. Aluksi työ oli osa-aikaista SysAdminin työtä opiskelujen ohella. 

Vuosien aikana sekä Trivore yrityksenä että Stefanin oma työnkuva ovat kehittyneet paljon. 

– Silloin kun aloitin, Trivoren päätoiminen liiketoiminta keskittyi enemmän palvelinten ja palvelinasennusten myyntiin, IT-konsultointiin ja siihen liittyviin asioihin. Jonkin verran mukana oli myös sähköposti- ja web-hostingia, Stefan kertoo.

– Oma ensisijainen tehtäväni oli tuolloin toimia Linux- ja tietokanta-adminina tietyssä ympäristössä. Olen kuitenkin koittanut painottaa työtäni jatkuvasti enemmän ja enemmän softakehityspuoleen, koska se on minua aina kiinnostanut kaikkein eniten.

Trivorella on mahdollisuus räätälöidä urapolkuaan työntekijän oman kiinnostuksen mukaan, ja työnkuva voi ajan myötä kehittyä ja muuttua paljonkin. Stefan kokee mahdollisuuden kokeilla ja kehittää omaa työnkuvaa Trivorella hyvin hyödyllisenä.

– Monipuolisen ja ajan myötä kehittyneen työnkuvan ansioista olen nähnyt alaa useasta näkökulmasta. Jos olisin keskittynyt esimerkiksi pelkästään devaukseen, en välttämättä ymmärtäisi palvelimista ja rautapuolesta. Toisaalta vain jälkimmäiseen keskittymällä devauspuoli ei olisi tullut tutuksi. Nyt minulla on hyvä ymmärrys kummastakin puolesta.

Vapautta ja itsensä kehittämistä

Kymmenen vuoden aikana Trivore on työpaikkana kehittynyt Stefanin mukaan hyvään suuntaan.

– Olen saanut tehdä sellaisia töitä, jotka ovat olleet minulle mielekkäitä. Työ on vaihtelevaa ja mielenkiintoista, ja uusien asioiden opiskelu pitää virkeänä, Stefan toteaa.

Myös kulloisenkin asiakkaan mukaan vaihtelevat projektit varmistavat, ettei työ muutu tylsäksi.

– Me haluamme aina käyttää oikeaa työkalua oikeaan paikkaan, mikä tarkoittaa sitä, että välillä pääsee vaihtamaan ohjelmointikieltä tai opettelemaan uusia asioita. Joillekin usein uusien asioiden opettelu voi ehkä tuntua rankalta, mutta joillekin tämä taas on ihan parasta, Stefan sanoo.

Tällä hetkellä Stefan työskentelee erityisesti integraatioiden parissa. Tulevaisuudessa Stefania kiehtoo myös Trivore ID:n kehittäminen.

– Haluaisin jatkaa meidän identiteettijärjestelmän kehittämistä ja sen toiminnallisuuksien lisäämistä. Trivore ID:ssä on niin paljon potentiaalia, Stefan kertoo.

Trivorella viihtymistä lisäävät kiinnostavien projektien ohella tärkeät hyvä yhteishenki ja matala hierarkia. Kompaktissa 20-hengen yrityksessä asiat etenevät ketterästi ja ilman tarpeetonta byrokratiaa.

Parasta on kuitenkin luottamus ja vapaus.

– Trivorella on tyypillisesti vapaus suunnitella työpäivä sellaiseksi kuin sen haluaa. Kunhan vain saa hoidettua hommansa, niin meillä saa aika vapaat kädet siihen, millä työkaluilla ja miten ne hommat haluaa hoitaa.

Stefanin työpäivä kesäkuisena torstaina:

8:00 Aamu alkaa aina tuoreella kahvilla.

08:15-08:30 Sähköpostien, kalenterin ja chatin tarkistus. Päivän suunnittelu.

08:30-09:00 Asiakas on tilannut päivittäiset tarkistukset, joissa Stefan tarkistaa, että palvelimen toiminnassa ja siellä olevien komponenttien lokeissa on kaikki kunnossa.

09:00-10:00 Kalenterissa oleva tyhjä slotti on hyvä hyödyntää sähköposteihin vastaamiseen ja
 päivän palavereihin valmistautumiseen.

10:00-12:00  Sisäinen palaveri, jossa tiimin kesken käydään läpi projektin etenemistä. Vaikka
 kaikki tekevät töitä itsenäisesti, viikottaiset tiimikatsaukset pitävät kaikki hyvin
 kartalla myös toisten tekemisistä. 

12:00-12:45   Lounastauko ja pieni jaloittelu Old Millin ympäristössä – tänään suuntana
 Ruukinaukion kenttä.

12:45-13:00  Pieni sähköposteille pyhitetty hetki.

13:00-16:00   Iltapäivä kuluu asiakasprojektien ja kehittämistyön parissa

Töihin Trivorelle?

Etsimme parhaillaan Stefanille työkaveriksi Senior Developer -pestiin jo hieman kokemusta kerryttänyttä devaajaa. Katso avoin työpaikka ”Töihin Trivorelle” -sivultamme ja hae 16.7. mennessä!

Trivore Identity Service Client SDKs released

Trivore Identity Service Client SDKs released

By Kari Mattsson on September 22th, 2019

The SDKs are out!

The often requested, fully documented Trivore Identity Service Client SDKs for Java and Python are now available. The SDKs let developers increase their productivity and get the most of of the comprehensive Trivore Identity Service APIs to create beautiful identity-driven applications.

Why does the SDK matter?

The SDK helps our customers (and us, too!) to create robust Identity-driven applications powered by Trivore Identity Service faster and more easily. The SDK leverages the robust Trivore Identity Service APIs (Application Programming Interfaces) and contains technical documentation, sample code, and other tools that help a developer be more efficient and deliver better applications.

The difference between and SDK and an API

An API is essentially a clear set of rules, or protocols, for interacting with a system. As long as a programmer knows how to use the right protocols they can successfully accomplish the tasks they want to complete on the platform. An API is like a recipe, it’s a set of clear instructions. Companies often use APIs to give external parties access to their data or systems. An SDK is more like a box of cake mix. It has everything you’ll need to make a cake quickly and easily.

What about other languages?

While Python and Java are the most common languages used to develop applications powered by Trivore Identity Service, we are working on other languages, too.

The next planned languages are Go and Javascript. The release schedule is not fully confirmed yet but we expect the release to happen in late 2019 or very early in 2020. Stay tuned for details.

If you are a Trivore customer and have a need for an SDK for another language, drop us a line and we will certainly consider your request.

Where can I get it?

You can download the SDKs for both Java and Python from our Gitlab public page.

The Java version will also be shortly available on Maven Central and the Python version on PyPI.

You can find documentation and other goodies from the Trivore Identity Service support site.

About Trivore Corporation

Founded in 2001, Trivore Corporation crafts identity-driven enterprise software for business-critical applications. Trivore serves demanding customers – both enterprises and public sector actors – that need robust and scalable enterprise solutions for business-critical applications. Trivore is the Identity Authority™.