Trivorelaisen päivä: Projektipäällikkö Kalle huolehtii, että projektit sujuvat suunnitellusti ja mielekkäästi

Millaisia tyyppejä trivorelaiset oikein ovat, ja mitä meidän päiviimme kuuluu? Trivorelaisen päivä -juttusarjassa kurkistetaan aina yhden trivorelaisen työpäivään. Samalla kerromme, millainen polku on kaikilla Trivorelle johtanut.

Marraskuussa esittelemme Kallen, joka työskentelee Trivorella projektipäällikkönä ja asiakkuusvastaavana.


Projektien hallintaan on Trivorella panostettu, ja prosesseja kehitetään jatkuvasti sekä asiakkaiden tarpeista että sisäisistä lähtökohdista käsin. Projektipäälliköiden ja asiakkuusvastaavien – tunnetaan meillä myös Key Account Managereina – määrää on myös kasvatettu aktiivisesti.

Kalle Luhtinen toimii projektipäällikkönä ja asiakkuusvastaavana Trivoren integraatiotiimissä. Projektipäällikön ja asiakkuusvastaavan tehtävissä Kallen tehtävänä on huolehtia, että kaikki kulkee sujuvasti ja suunnitelmien mukaan niin asiakkaan kuin Trivorenkin näkökulmasta. Kallen rauhallinen, tarkka ja huolellinen luonne ovat korvaamattomat projektipäällikön työssä. Hän nauttii asioiden organisoinnista ja esimerkiksi aikajanoista huolehtimisesta – Kalle onkin tunnettu toimiston Excel-mestarina.

”Integraatiotiimin projektipäällikkönä huolehdin muun muassa tiedonkulusta. Kokoonnumme esimerkiksi integraatiotiimin kanssa kerran viikossa säännöllisesti ja vedämme yhteen, mitä akuuttia tekemistä integraatioihin liittyen on minkäkin asiakkuuden kanssa”, Kalle kertoo. ”Tämän lisäksi toimin asiakkuusvastaavana yhdelle merkittävimmistä asiakkaistamme, Helsingin seudun liikenteelle. Heille teemme jatkuvasti integraatiokehitystä, ja tiimissä on mukana useita kehittäjiä.”

Asiantuntevaa projektijohtamista

Kallen työura on koostunut monipuolisesta projektityöstä, jonka ansiosta hänellä on vahva osaaminen projektien vetämiseen. Opiskelutaustastaan Kalle hyötyy nimenomaan IT-alan projektien parissa.

”Olen asunut jo yli puolet elämästäni Turussa. Muutin aikanaan Hämeestä Turkuun opiskelemaan Kauppakorkeakouluun tietojärjestelmätiedettä, ja tällä tiellä ollaan”, Kalle sanoo.

Kauppakorkeakouluun Kalle jäi vielä töihin valmistumisen jälkeen, jonka jälkeen hän on työskennellyt Turun seudun kehitysyhtiö Turku Science Park Oy:ssa. Tuolloin hän myös tutustui Trivoren COO Elina Maléniin, jonka kautta Kalle löysi tiensä Trivorelle.

Trivorella Kalle on alusta saakka työskennellyt erityisesti integraatiotiimin kanssa. Hän toimii usein Trivoren kehittäjien ja asiakkaan välissä, ja edustaa Trivorea muun muassa asiakaspalavereissa, jolloin kehittäjät voivat keskittyä enemmän varsinaiseen ohjelmistokehitykseen.

”Kaikista mielenkiintoisinta on tehdä yhteistyötä kehittäjän kanssa: kehittäjä tekee luonnollisesti varsinaisen koodaustyön, mutta koitan siinä sivussa taklata hidasteita, joita ovat muun muassa yhteyshenkilöiden metsästys, verkkoavausten tekeminen ja tiketöinti. Lisäksi tärkeää on kehittäjäresurssin allokoinnista ja riittävyydestä huolehtiminen sekä töiden priorisointi”, Kalle toteaa. ”Kehittäjämme saattavat tehdä töitä useammalle asiakkaalle, jolloin huolehdin siitä, että kaikki työt etenevät sovitulla tavalla.”

”Minun täytyy ymmärtää, mihin integraatioalusta pystyy. Yhteispeli projektipäällikön ja kehittäjien välillä on mielenkiintoista, koska samaa asiaa katsotaan kahdesta eri näkökulmasta”

Kommunikaatiota ja näkökulmien yhteensovittamista

Kalle suunnittelee aina edeltävänä päivänä työpäiviensä ohjelman, jolloin päivä harvemmin alkaa yllätyksillä.

”Yleensä päivän alussa on aina muutamia kysymyksiä tai asioita, jotka vaativat omatoimista pureksintaa ja työstöä, sekä asiantuntija-apua joltain kollegalta”, Kalle kertoo.

Kallelle jokapäiväistä työtä ovat muun muassa akuuttien työtilanteiden läpikäynti kehittäjien kanssa sekä asiakaskommunikointi ja -viestintä eri kehitystöistä. Sellaiset päivät ovat Kallella poikkeuksia, joissa palavereita olisi vähemmän kuin muutama.

Kallen palaverit koostuvat asiakaspalavereista sekä sisäisistä palavereista tiimin tai yksittäisten trivorelaisten kanssa. Asiakaspalavereissa käydään yleensä läpi joko yleisten asioiden kulkua tai jonkin tietyn integraation teknisempää edistämistä. Tärkeintä on, että tieto välittyy tehokkaasti oikeille ihmisille.

Vaikka projektipäällikkönä Kallen tehtäviin eivät varsinaisesti kuulu tekniset asiat, ymmärrystä myös teknisestä puolesta kertyy joka viikko.

”Minun täytyy ymmärtää, mihin integraatioalusta pystyy. Yhteispeli projektipäällikön ja kehittäjien välillä on mielenkiintoista, koska samaa asiaa katsotaan kahdesta eri näkökulmasta”, Kalle sanoo. ”Käytännössä työtäni on sovittaa yhteen teknistä ja ei-teknistä näkemystä.”

Töiden jälkeen Kalle rentoutuu monipuolisen liikunnan parissa. Tennis on Kallen ykköslaji, jossa hän on kilpaillut lapsesta lähtien. Aivan uudenlaisen muodon vapaa-aika sai vuosi sitten.

”Meillä on kotona juuri yhden vuoden täyttävä pikkunassikka, joten vaunukävelyt puistossa ovat nyt kova juttu!”


Työkaverin terveiset

 


Kallen päivä

8:30 Kalle saapuu töihin mieluiten pyörällä. Päivä alkaa aina edellisenä päivänä tehdyn suunnitelman mukaan.

9:00 Asiakaspalaveri, jossa käydään läpi uuden tilattavan integraation määrittelyjä.

10:30 Tiimin weekly-palaveri, jossa käydään läpi integraatioprojektien ajankohtaiset tilanteet.

11:00 Tiimipalaverissa nousseiden asioiden purkamista ja keskustelussa nousseiden tarpeiden hoitamista.

11:30 Lounastauko, johon Kallella on useimmiten eväät mukana. Lounasseuraa löytyy aina Trivoren ruokailutilasta.

12:00 Sisäinen palaveri, jossa käydään läpi integraatioalustan tuotekehitystä kehittäjien kanssa.

13:00 Tiketöintiä niin, että kehittäjien työjonot olisivat mahdollisimman selkeät.

14:00 Taustatyötä tarvittavaan uuteen integraatioprojektiin.

16:30 Töiden jälkeen Kallen aika kuluu perheen ja urheilun parissa.


Lähtisitkö Kallelle työkaveriksi? Etsimme joukkoomme tällä hetkellä erityisesti Javaa taitavia devaajia. Lue lisää ja hae trivorelaiseksi!

Asiantuntijalta: Katsaus Apache Kafkaan

Trivoren asiantuntija Stefan Roos kirjoittaa Apache Kafkasta, joka on kiinnostava tietovirtojen kuljetukseen suunniteltu alusta. Alunperin LinkedInin käyttöön suunniteltua alustaa on sittemmin hyödynnetty laajemminkin ohjelmistokehityksessä, mukaan lukien erinäisissä Trivoren projekteissa.


Kirjoittajasta

Stefan Roos toimii Trivoren Product Technical Leadina. Työssään hän toimii erityisesti integraatioiden ja Trivoren IAM-järjestelmän parissa sekä Trivoren johtoryhmän jäsenenä.


Mikä Apache Kafka käytännössä on? 

Apache Kafka on alunperin vuonna 2011 tietovirtojen kuljetukseen suunniteltu alusta. Se suunniteltiin LinkedInin käyttöön sen sisäisten viestien välittämiseksi. (Li 2020; Koutanov 2020.) Tapahtumien kuljettaminen tietovirroissa (event streaming) voidaan kuvata vastaavaksi, kuin mitä ihmisen hermostossa tapahtuu. Kafkaa voisikin siis sanoa digitaaliseksi versioksi keskushermostosta (Apache Kafka, 2022).

Kafkaa voidaan käyttää muun muassa publish-subscribe-mallin viestinvälitykseen, lokien aggregointiin, lokien edelleenlähetykseen (log shipping), asynkronisiin yhteyksiin (SEDA), monimutkaisten tapahtumien prosessointiin (CEP) sekä tapahtumapohjaiseen komento-kyselyvastuun segrekointiin (Event-sourced CQRS) (Koutanov 2020). Kafkaa voidaan käyttää viestikanavana, sovellusten integrointiin, datastorena, tietovirtojen käsittelyjärjestelmiin sekä skaalautuvien ja vikasietoisten mikropalveluiden rakentamiseen (Shapira 2017).

Koutanovin (2020) mukaan Kafka-järjestelmä tarvitsee useita komponentteja toimiakseen oikein.

Avainkomponentit ovat:

  • Brokerit – vastuussa varsinaisista IO-operaatiosta sekä datan persistoinnista
  • Zookeeperit – vastuussa kafka-klusterin tilasta ja sen kontrolloinnista.
  • Producer – asiakasjärjestelmiä/-sovelluksia, jotka tuottavat dataa jonoihin.
  • Consumerit – asiakasjärjestelmiä/-sovelluksia, jotka noutavat dataa jonoista. (Koutanov 2020.)

Messetti (2022) kirjoittaa kuitenkin, että näistä komponenteista Zookeeper voidaan jatkossa jättää pois, sillä Kafkan sisälle toteutettu KRaft-protokolla hoitaa siihen liittyvät tehtävät jatkossa. Uusimmissa versioissa Kafkasta ei siis ole enää tarvetta käyttää ulkopuolista palvelua klusterin metatietojen välitykseen. Tämä muutos käytännössä yksinkertaistaa Kafka-klusterin rakennetta sekä parantaa sen skaalautuvuutta.

Avainkonseptit Kafkan käyttämisessä ovat topicit (aihe) sekä partitiot. Topic tarkoittaa kafkassa käytännössä yhtä jonoa, johon voidaan dataa viedä tai noutaa. Jono voidaan sisäisesti jakaa useiksi partitioiksi. Jokainen partitio on käytännössä järjestetty sarja tietueita (record). Voimme kutsua näitä myös viesteiksi.

Tietueilla on sijainti (offset) ja sillä voi olla myös avain sekä arvo. Koska partitiot ovat täysin järjestettyjä (ordered), on varmuus siitä, että consumer saa viestit/tietueet siinä järjestyksessä, kun producer on ne lähettänyt. Kafkassa on myös tae siitä, että kaikki lukevat viestit aina samassa järjestyksessä. Tämä on hyvin tärkeää suurelle osalle sovelluksista. Huomioitava on kuitenkin, että jos on kyse tilanteesta, jossa on useita producereita, voivat ne lähettää samanaikaisesti viestejä samalle partitiolle, eikä näin ollen ole taetta siitä, että producereiden kesken viestit olisivat oikeassa järjestyksessä. (Koutanov 2020.)

Topic kattaa siis joko yhden tai useamman partition: se on siis looginen kokoelma partitioita. Jokainen partitio voi olla vain tasan yhdessä topicissa. Topicit ovat hyvin tärkeä osa Kafkan rakennetta ja toiminnallisuutta. Ne mahdollistavat muun muassa sovellusten kuormantasauksen sekä rinnakkaisuuden. (Koutanov 2020.)

Avainkonseptit Kafkan käyttämisessä ovat topicit (aihe) sekä partitiot. Topic tarkoittaa kafkassa käytännössä yhtä jonoa, johon voidaan dataa viedä tai noutaa. Jono voidaan sisäisesti jakaa useiksi partitioiksi. Jokainen partitio on käytännössä järjestetty sarja tietueita (record). Voimme kutsua näitä myös viesteiksi.

Producerit määrittelevät, mitä tietueita voidaan samanaikaisesti käsitellä, ja mitä on käsiteltävä lineaarisesti. Kun tuottaja luo tietueita, se voi määritellä avaimen tietueelle, jonka perusteella tietueet voidaan sijoittaa siten samaan partiotioon. Tämä takaa sen, että tietueet ovat järjestyksessä. Kafka vastaanottaessaan tietueen laskee tiivisteen (hash) avaimelle ja sijoittaa sitten tietueen oikeaan partitioon sen mukaisesti. (Koutanov 2020.)

Consumerit saavat dataa tilaamalla tietyn topicin ja liittymällä kuluttajaryhmään (consumer group). Kun consumer tilaa tällaisen topicin, saa se aluksi kaikki topicissa olevat partitiot käyttöönsä, mikäli muita consumereita ei ole. Tämän jälkeen seuraava liittyvä consumer saa puolet partitioista, eli näin saadaan jaettua kuormitusta järjestelmässä. Vastaavasti consumerin poistuessa jaetaan sillä olleet partitiot muille, vielä mukana oleville consumereille samassa ryhmässä. Kafka takaa, että kuluttajaryhmän sisällä ei koskaan anneta samaa partitiota useammalle kuin yhdelle consumerille. Useat kuluttajaryhmät voivat toki käyttää samaa topicia. (Koutanov 2020.)

Huomion arvioista Kafkassa on se, että tietueen lukeminen ei poista sitä järjestelmästä. Consumerit eivät voi siis poistaa dataa lainkaan jonoista/topiceista tai partitioista. Topicia voi muokata ainoastaan producer itse. Consumereilla on tieto lukemisen sijainnista (offset), jonka perusteella ne tietävät, mistä kohtaa luetaan seuraava tietue.

Kafka oletuksena tekee automaattista offsetin tallennusta 5 sekunnin välein. Tämä on kuitenkin useille sovelluksille huono vaihtoehto, koska datan käsittely voi olla vielä kesken. Jos siis operaatio epäonnistuu täysin ja consumer kaatuu, pitäisi sen seuraavalla kerralla yrittää käsitellä samaa tietuetta, mutta offset kertoo sen olevan jo käsitelty. On siis usein hyvä vaihtoehto muuttaa asetus enable.auto.commit asentoon false. (Koutanov 2020.)

Miten Kafka eroaa perinteisistä viestijonojärjestelmistä?

Kafka tarjoaa käytännössä yleisemmän mallin viestien välitykseen kuin monet muut järjestelmät. Kafkassa voidaan yhtä ja samaa topicia käyttää usean kaltaiseen tarkoitukseen useille erilaisille consumereille. Toinen mielenkiintoinen ero on se, että kafkasta viestit eivät oletuksena poistu, kun ne luetaan. Monissa muissa viestijärjestelmissä viesti poistuu, kun joku kuittaa sen käsitellyksi. (Koutanov 2020.)

Kafka on optimoitu suurelle määrälle viestien käsittelyä. Se kykenee kevyesti käsittelemään miljoonia viestejä sekunneissa. Yksi syy tähän on juuri se, että Kafka ei poista käsiteltyjä viestejä. Tämä ominaisuus poistaa levyoperaation, joka hidastaisi järjestelmää. Kafka myös käsittelee tietueita erissä, jolloin käsittely on tehokkaampaa. Tärkeä huomio on myös se, että Kafka ei synkronoi levylle asti tietueita ennen kuin se kuittaa producerille vastaanottamisesta, vaan se vie tietueen vain puskurille asti. (Koutanov 2020.)

Miinuspuolina Kafkan käyttöön voidaan nähdä esimerkiksi mahdollinen latenssi viestien välityksessä. Kafka on optimoitu suuren viestimäärän kuljettamiseksi, mutta ei varsinaisesti pienelle latenssille producerin ja consumerin välillä. Kafkan optimointiin on myös hyvin suuri määrä erilaisia parametreja, mikä voi tuntua etenkin vasta-alkajista hurjalta. Kafkan oletusasetukset voivat olla myös turvattomat joillekin sovelluksille. (Koutanov 2020.)

Turvallisuus ja autentikointimahdollisuudet

Entä turvallisuus ja autentikointimahdollisuudet? Kafka tukee TLS:n versiota 1.2, joten liikenne eri tahojen välillä saadaan turvattua. Tämän lisäksi on mahdollista konfiguroida SASL-pohjainen autentikointi (Kerberos,OAuth, SCRAM, yms). Autentikoinnin lisäksi Kafka tukee ACL:iä tarkemman autorisoinnin määrittelemiseksi. (Koutanov 2020.)

Carder (2022) esittää viisi erinomaista käytännön toimea, joilla saadaan varmistettua hyvä turvallisuus Kafkan kanssa.

  1. Autentikointi on syytä aktivoida Kafkassa.
  2. Kaikki yhteydet tulee salata. Yksi helppo ratkaisu tämän toteuttamiseksi ovat LetsEncrypt-sertifikaatit.
  3. Päivitetään järjestelmä säännöllisesti.
  4. Aktivoidaan ja konfiguroidaan ACL:t, eli pääsynhallintalistat
  5. Ei turhaan pelätä hankalampiakin tietoturvaa parantavia asioita, kuten SELinux. SELinux liian usein kytketään sallivaan tilaan tai jopa kokonaan pois päältä. Sen käyttäminen kuitenkin tuo lisäturvaa.

Käyttäjät eri rooleissa

Shapiran (2017) mukaan Kafkan käyttöön tutustumisessa on järkevä huomioida rooli, jossa olet Kafkan kanssa tekemisissä. Eri rooleissa olevat henkilöt operoivat eri tavoin Kafkan kanssa. Sovelluskehittäjät tarvitset jonkinlaisen kirjaston tyypillisesti Kafka topicien käyttämiseksi sovelluksessaan. On suositeltava luoda jokin pieni harjoitusprojekti, jossa kokeilee ensin sopivaa Kafka-kirjastoa. Soton (2022) mukaan Quarkuksessa on erinomainen tuki Kafkan käyttämiseksi. Quarkus on koko pinon kattava (full-stack) Kubernetes-natiivi Java-sovelluskehityksen sovelluskehys (framework). Soto (2022) kuvaa kirjoituksessaan kattavasti, miten Kafkaa käyttävän Quarkus-sovelluksen voi luoda.

Sysadminit taas joutuvat operoimaan varsinaisen Kafka-instanssin kanssa, eli huolehtimaan siitä, että se on ajossa, tarkistamaan sen lokeja sekä valvomaan sitä esimerkiksi JMX:n kautta. Tietovarastojen kanssa työskentelevät ihmiset taas ovat kiinnostuneita siitä, että tieto kulkee luotettavasti Kafkan kautta esimerkiksi MySQL-teitokannasta johonkin toiseen tietovarastoon. (Shapira 2017.) 


Lähteet

Apache Kafka 2022. Dokumentaatio. Saatavilla https://kafka.apache.org/documentation/ Viitattu 14.11.2022.

Carder J. 2022. OpenLogic. https://www.openlogic.com/blog/apache-kafka-best-practicessecurity Viitattu 21.11.2022. 

Koutanov E. 2020. Medium. Saatavilla https://medium.com/swlh/apache-kafka-in-a-nutshell-5782b01d9ffb Viitattu 14.11.2022.

Li S. 2020. He Left His High-Paying Job At LinkedIn And Then Built A $4.5 Billion Business In A Niche You’ve Never Heard Of. Forbes. https://www.forbes.com/sites/stevenli1/2020/05/11/confluent-jay-kreps-kafka-4-billion-2020/ Viitattu 14.11.2022.

Messetti A. 2022. Apache Kafka 3.3 Replaces ZooKeeper with the New KRaft Consensus Protocol. https://www.infoq.com/news/2022/10/apache-kafka-kraft/ Viitattu 15.11.2022

Shapira G. 2017. Apache Kafka: Getting Started. Saatavilla https://www.confluent.io/blog/apache-kafka-getting-started/ Viitattu 14.11.2022.

Soto A. 2022. Getting Started to Quarkus Reactive Messaging with Apache Kafka. https://www.infoq.com/articles/data-with-quarkus-kafka/ Viitattu 14.11.2022

Trivorelaisen päivä: Developer Arttu räätälöi asiakaskohtaisia integraatioita

Millaisia tyyppejä trivorelaiset oikein ovat, ja mitä meidän päiviimme kuuluu? Trivorelaisen päivä -juttusarjassa kurkistetaan aina yhden trivorelaisen työpäivään. Samalla kerromme, millainen polku on kaikilla Trivorelle johtanut.

Lokakuussa esittelemme Artun, joka työskentelee Trivoren integraatiotiimissä Developerina.


Trivoren Developer Artun työpöydällä ovat monet asiakkaan tarpeisiin räätälöidyt integraatiot. Erilaisia integraatioita työstäessä työpäivissä on mielenkiintoista vaihtelua.

Arttu valmistui Turun AMK:sta vuonna 2020 tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi. Arttu halusi nopeasti valmistumisen jälkeen koulutustaan vastaavalle alalle, ja tie johti työkokeiluun Trivorelle. Työkokeilun kautta Arttu löysi nopeasti oman paikkansa Trivoren integraatiotiimissä.

Developerina Artun työhön kuuluvat ensisijaisesti integraatioiden kehityksen lisäksi speksaus, dokumentaatioiden päivittäminen, mahdollisten ongelmien selvitystyöt sekä asiakaspalaverit.

”Mielekkäimpiä töitä itselleni ovat selkeät koodaustyöt – mieluiten sellaiset, jotka aluksi näyttävät hieman haastavilta, mutta pienen tutkimisen ja miettimisen jälkeen toteuttaminen onnistuu”, Arttu kertoo.

Vapautta työpäivän rakentamisessa

Työskentely Trivoren integraatioalustan parissa on ollut Artulle mukavaa ja kiinnostavaa.

”Vieläkin tuntuu, että ainakin kerran viikossa pääsee oppimaan jotain uutta”, Arttu toteaa.

Artun päiviin kuuluu enimmäkseen varsinaista ohjelmistokehitystä. Lisäksi työhön kuuluu asiakkaiden ja projektipäälliköiden kanssa kommunikointia, sekä sen varmistamista ja valvomista, että Artun tekemät integraatiot pyörivät halutulla tavalla testi- ja tuotantoympäristöissä.

Työpäivissä ja oman työn suunnittelussa on Trivorella paljon vapautta. Arttu on aikatauluttanut päivänsä omaan rytmiinsä parhaiten sopiviksi.

”Yleensä aamulla ja aamupäivällä olen produktiivisin, joten keskityn silloin mahdollisimman paljon kehitystyöhön. Pienemmät tai vähemmän intensiivistä keskittymistä vaativat työt, kuten ei-kiireellisiin sähköposteihin vastaamiset ja dokumentaation päivittämiset, pyrin keskittämään aina työpäivien viimeisille tunneille”, Arttu tiivistää.

”Nautin selkeydestä ja siitä, kun asiat tulevat valmiiksi – tai ainakin sellaiseen pisteeseen, että on selvää, miten hommat jatkuvat seuraavana päivänä.”

Arttu viihtyy hyvin nykyisessä työnkuvassaan Trivorella. Tulevaisuudelta hän odottaa erilaisten projektien ja asiakkuuksien kanssa työskentelyä, sillä Arttu kokee, että erilaisten ihmisten ja asioiden kanssa työskennellessä pääsee aina kehittämään myös itseään.

 

Työkaverin terveiset

Artun päivä

8:00 Arttu aloittaa päivät mielellään aikaisin. Aamut ja aamupäivät hän pyrkii varaamaan kehitystyölle. Työpöydällä on esimerkiksi asiakkaalle räätälöitäviä integraatioita.

11:30 Lounastaukoa Arttu viettää usein muiden eväiden syöjien kanssa Trivoren ”ruokaneukkarissa”, joka on lounasaikaan pyhitetty eväshetkelle.

12:15 Lounaan jälkeen Arttu jatkaa kehitystyötä asiakkaan kanssa kommunikoiden.

14:00 Dokumentaation päivitystä. Trivorella dokumentaatio kuuluu tärkeänä osana kaikkeen tekemiseen.

15:30 Ei-kiireellisiin sähköposteihin vastaamista sekä seuraavan työpäivän tehtävien valmisteluja.

16:15 Vapaa-ajallaan Arttu nauttii sekä jalkapallon katsomisesta (Arsenal <3) että pelaamisesta (Unathletic Club De Raisio <3). Lisäksi vapaa-aikaan kuuluu kavereiden kanssa videopelien pelaamista, lukemista, erilaista liikuntaa sekä YouTuben katselua.

 


Lähtisitkö Artulle työkaveriksi? Lue lisää Trivoresta työpaikkana: Töihin Trivorelle.

Trivorelaisen päivä: Senior Developer Martti on integraatioiden asiantuntija

Millaisia tyyppejä trivorelaiset oikein ovat, ja mitä meidän päiviimme kuuluu? Trivorelaisen päivä -juttusarjassa kurkistetaan aina yhden trivorelaisen työpäivään. Samalla kerromme, millainen polku on kaikilla Trivorelle johtanut.

Syyskuussa esittelemme Martti Niemen, joka työskentelee Trivoren integraatiotiimissä Senior Developerina.


Uuden kehittäminen ja testaus on kiehtonut Marttia jo kauan. Tämä näkyi aikanaan jo opintojen aikana, jolloin Martti liittyi pelintekijäporukkaan.

”Teimme unitylla mobiili- ja tablettipelejä. Itse tein pääasiassa 2D/3D-assetteja ja testausta”, Martti kertoo.

Ohjelmistotuotantoa DI-linjalla Turun yliopistossa opiskellut Martti löysi myös tiensä Trivorelle epäsuorasti opintojen kautta lähes viisi vuotta sitten, vuoden 2018 keväällä.

”Tein kandini ohjelmistorobotiikasta. Kun etsin kesätöitä, kandini aihe herätti alan projektissa kiinnostusta. Haastattelun jälkeen projektin vetäjä suositteli minut Trivoren toimitusjohtaja Karin luo haastatteluun. Kesätyöstä Trivorella kehittyi sitten vakituinen paikka”, Martti muistelee.

Työpöydällä mikropalveluiden teko alusta loppuun

Martin vastuualue Trivoren Senior Developerina keskittyy erityisesti integraatio- ja mikropalveluiden full stack -kehitykseen.

Trivore tarjoaa asiakkailleen täysin Trivorella suunniteltua, kehitettyä ja ylläpidettyä integraatioalustaa. Trivore hyödyntää integraatioissaan modernia mikropalveluratkaisua, joka tekee integraatioista ketterämmin kehitettäviä ja päivitettäviä kuin perinteisistä integraatioista. Integraatioita Trivorella tehdään laajasti erilaisiin tarkoituksiin. Trivorella on tälläkin hetkellä ajossa yli 400 integraatiota, joiden avulla mahdollistetaan asiakkaille uudenlaisia liiketoimintaratkaisuja ja helpotetaan esimerkiksi asiakkaiden palveluiden käyttäjien arkea.

Integraatiot toteutetaan aina asiakkaiden tarpeista lähtien. Kommunikaatio asiakkaiden kanssa onkin keskeinen osa Martin jokaista työpäivää. Integraatioprojektit sisältävät niin paljon erilaisia työvaiheita, että työpäivissä riittää kiinnostavaa vaihtelua.

”Teen mikropalveluita alusta loppuun. Tähän kuuluu muun muassa asiakkaan ja tiimin kanssa kommunikoimista, suunnittelu- ja kehitystyötä, testaukset, tuotantojulkaisut, dokumentaatio sekä ylläpitotoimenpiteet”, Martti summaa.

Kaikkein mieluisinta tekemistä Martille on aina uuden projektin arkkitehtuurisuunnittelu- ja kehitys.

”On mukavaa ottaa käyttöön uutta teknologiaa ja ratkaisuja uusissa haasteissa”, Martti toteaa.

Tärkeää Martille on myös hyvä tiimityö. Mukavan työpäivän kulmakivenä onkin hyvä tasapaino työrauhan ja tiimin tuen välillä. Lisäksi kehitystyössä puhalletaan vahvasti yhteen hiileen.

”Prosesseja ollaan yhteistuumin koko ajan kehittämässä. Trivorella ei olla jymähdetty paikalleen, vaan mennään aina eteenpäin”, Martti kertoo. ”Kehitystyöstä mielekästä tekevät yhtenevät, kehittyvät arkkitehtuurit. Meillä kaikilla on samat rakennuspalikat käytössä.”

 


Työkaverin terveiset:


Martin päivä:

9:00 Martin päivä alkaa toimistolla kahvin ja päivän tehtävien läpikäynnillä.

10:00 Integraatiotiimin weekly-palaverissa käydään porukalla läpi, miten kaikkien tiimiläisten hommat etenevät, kaipaako joku tukea jossakin, tai mitä yhteisiä kehitysideoita on herännyt.

11:00 Asiakaspalaverissa käsitellään projektin etenemistä ja sovitaan jatkoaskeleet.

12:00 Ruuanlaitosta pitävä Martti suosii itsetehtyjä lounaita.

12:45 Riittävän pitkä, keskeytyksetön aika integraatioiden kehitystyölle on tärkeää.

17:00 Vapaa-ajallaan Martti mieluiten piirtää, kokkaa ja pelaa. Mieluisimpia pelejä ovat rakennus- ja sivilisaatiopelit.

 


Lähtisitkö Martille työkaveriksi? Lue lisää Trivoresta työpaikkana: Töihin Trivorelle.

Trivorelaisen päivä: Senior Developer Antti on Trivoren kokenut tuotekehittäjä

Millaisia tyyppejä trivorelaiset oikein ovat, ja mitä meidän päiviimme kuuluu? Trivorelaisen päivä -juttusarjassa kurkistetaan aina yhden trivorelaisen työpäivään. Samalla kerromme, millainen polku on kaikilla Trivorelle johtanut.

Elokuussa esittelemme Antti Kallion, joka työskentelee Trivoren ID-tiimissä Senior Developerina.


Trivoren Senior Developer Antti innostui tietokoneista nuorena, ja muodostui nopeasti myös uraksi.

Tällä hetkellä Antin päivät kuluvatkin monipuolisten ohjelmisto- ja tuotekehitystehtävien parissa. Erityisen merkittävä rooli Antilla on Trivore ID:n ja Trivoren IAM-ratkaisun kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Lisäksi Antti työskentelee paljon muun muassa MySync-palvelun sekä Trivoren oman työajanseurantasovelluksen kehityksen ja ylläpidon parissa.

Antti on valmistunut Turun ammattikorkeakoulusta tietotekniikan insinööriksi. Jo opintojen aikana Antti alkoi tehdä IT-tukihommia ja konsultointia yksinyrittäjänä tutuille firmoille. Opintoihin kuuluva työharjoittelupaikka löytyi Trivorelta 15 vuotta sitten, vuonna 2007.

“Harjoittelun jälkeen sain vakituisen työpaikan trivorelaisena. Tein myös opinnäytetyöni liittyen harjoitteluaikana aloitettuun projektiin, jonka parissa menivätkin seuraavat vuodet”, Antti muistelee.

 

”Kaikkein parhaita tilanteita ovat ne, joissa on selvät sävelet tavoitteen suhteen. Silloin voin keskittyä parhaiden ratkaisuvaihtoehtojen löytämiseen, valitsemiseen ja toteuttamiseen.”

 

Tuotekehitystä, projektityöskentelyä ja ratkaisujen etsintää

Kun Antti aloitti Trivorella, trivorelaisia oli paljon nykyistä vähemmän. Toiminta ja tekijöiden määrä ympärillä on kasvanut, mutta Antin työn ytimessä ovat pysyneet samat elementit: ohjelmointi, suunnittelu ja muut korkeimman tason asiantuntijatehtävät.

Työssään hän pääsee toteuttamaan monenlaisia, vaihtelevia projekteja. Hänellä on usein tekninen päävastuu.

”Projekteissa, joissa olen ollut mukana alusta asti – tai porukasta pisimpään mukana – saan tekemiseen paljon vapautta. Keskityn yleensä yhteen vaativaan projektiin ja sivussa teen pienempiä kokonaisuuksia”, Antti kertoo. ”Lisäksi, jos huomaan ongelmia, niin autan mielelläni löytämään ratkaisuja.”

Antilla on laaja käsitys Trivoren eri tuotteista ja tuotekehityksestä, ja hän on myös yleensä mukana uusien ominaisuuksien suunnittelussa. Pääsääntöisesti päivät kuluvat osana ID-tiimiä, jossa Antti työstää muun muassa asiakkaiden tarpeista lähteviä uusia ominaisuuksia sekä tekee jatkuvaa tuotekehitystä Trivoren identiteetin- ja pääsynhallintatuotteeseen.

”Tässä työssä lähes aina on erilaisia epävarmuustekijöitä, joista ei pääse eroon. Kaikkein parhaita tilanteita ovat kuitenkin ne, joissa on selvät sävelet tavoitteen suhteen. Silloin voin keskittyä parhaiden ratkaisuvaihtoehtojen löytämiseen, valitsemiseen ja toteuttamiseen. Lopulta voi olla tyytyväinen lopputulokseen, jonka tietää vastaavan tunnistettuja tarpeita”, Antti kertoo. ”Mitä saammekin aikaan, sen tulee aina sopia tilanteeseen ja tehdä asiakkaasta tyytyväinen.”

Vaikka työpäivien sisältö vaihtelee projektien mukaan, kaksi asiaa tekevät Antin mukaan työpäivästä aina mukavan: työkaverit ja leppoisa meininki.


Työkaverin terveiset:


Antin päivä:

9:30 Työpäivä alkaa toimistolla työviestien lukemisella ja vastailulla. Ensisijaisina viestintäkanavina ovat erilaiset chat-palvelut, toisinaan myös perinteinen sähköposti.

10:30 ID-tiimin daily, jossa tiimin jäsenet kertovat, mitkä ovat jokaisen henkilökohtaiset suunnitelmat päivälle.

10:45 Erilaisten tuotekehitystyökalujen ja niiden tilan tarkastelu, esimerkiksi tiimiläisten tekemät muutokset Gitlabissa.

12:30 Tauko.

13:00 Tuotekehitystä, eli ohjelmointia ja dokumentaatiota. Joinain päivinä myös asiakkaiden ja muiden ohjelmistokehittäjäosapuolten kanssa etäkokouksia, joissa käsitellään palautetta tuotteista, kehitystarpeita ja tukipyyntöjä.

17:30 Vapaa-ajallaan Antti rentoutuu podcasteja ja musiikkia kuunnellen ja YouTubea katsellen.

API-hallinta on organisaatioiden arkipäivän helpottaja

Nykyään jo lähes poikkeuksetta organisaatioilla on tarvetta datan käsittelyyn ja erilaisten digitaalisten järjestelmien yhdistämiseen. Ei myöskään riitä, että näitä pystyy tekemään, vaan ne täytyy pystyä tekemään ketterästi ja turvallisesti. Korvaamaton apu löytyy API-hallinnasta.

API (Application Programming Interface) eli ohjelmointirajapinta yhdistää erilaisia ohjelmistoja, jotka eivät muuten pystyisi ymmärtämään toisiaan. Tällöin dataa voidaan siirrellä joustavasti, luotettavasti ja automatisoidusti niin organisaation sisällä kuin myös ulkoisten lähteiden ja kohteiden kanssa. Rajapinnat ovat erityisesti julkisella sektorilla laajalti käytössä.

Trivoren IAM-ratkaisussa on yli 300 avointa rajapintaa, joista jokainen mahdollistaa oman palvelunsa. Näiden rajapintojen avulla voidaan mahdollistaa esimerkiksi monenlainen raportointi, asiakkuustietojen hallinta, tai vaikka HR-järjestelmän ja palkanmaksujärjestelmän välinen kommunikaatio. Rajapintojen päälle on myös hyvä rakentaa uusia sovelluksia ja näin laajentaa olemassa olevaa liiketoimintaa tai monipuolistaa käytössä olevia järjestelmiä.

Rajapintojen päälle on myös hyvä rakentaa uusia sovelluksia ja näin laajentaa olemassa olevaa liiketoimintaa tai monipuolistaa käytössä olevia järjestelmiä.

Sen lisäksi että rajapinnat lisäävät käytettävyyttä ja tehokkuutta, sekä lisäävät uusia mahdollisuuksia, niillä on vielä yksi kriittinen rooli organisaation IT-infrastruktuurissa tietoturvan kasvattajina. Automatisoimalla tiedonsiirron rajapintojen kautta vähennetään merkittävästi inhimillisten riskien vaaraa. Lisäksi rajapintojen avulla voidaan toteuttaa erilaisia valvontaympäristön automatisoituja toimia, kuten hälytyksiä mahdollisista häiriöistä.

Trivore IAM tukee erilaisia rajapintoja. Kaikkien yksinkertaisimmillaan rajapinta on pelkkä tiedostonsiirto. Kompleksisimpiin tarpeisiin käytämme Trivoren ratkaisuissa erityisesti REST-rajapintoja. REST-rajapinnat ovat nousseet yhä suositummaksi ratkaisuksi monipuolisten mahdollisuuksiensa ansiosta. Valitsemme teknologian kuitenkin aina sen mukaan, mikä parhaiten vastaa asiakkaan todellisiin tarpeisiin. Käymme tarpeet aina yhdessä asiakkaan kanssa läpi ja suunnittelemme parhaan ratkaisun.

____________

Onko organisaatiollasi tarvetta sujuvoittaa tiedonkulkua joko organisaation sisäisten järjestelmien välillä tai esimerkiksi kumppaneiden ja asiakkaiden suuntaan? Tarjoamme ratkaisuna Trivoren integraatioalustaa tai Trivoren IAM-palvelua, mikäli organisaatiollasi on myös identiteetin- ja pääsynhallintajärjestelmän tarpeita.

Trivorelaisen päivä: ID-asiantuntija Aleksi Korpela toimii asiakkaan ja Trivoren kehittäjätiimien välillä

Millaisia tyyppejä trivorelaiset oikein ovat, ja mitä meidän päiviimme kuuluu? Trivorelaisen päivä -juttusarjassa kurkistetaan aina yhden trivorelaisen työpäivään. Samalla kerromme, millainen polku on kaikilla Trivorelle johtanut.

Heinäkuussa esittelemme Aleksi Korpelan, joka työskentelee Trivorella ID-asiantuntijana.

________

Aleksin työuraan on mahtunut monenlaista työtä. Viimeisimmän vajaan vuosikymmenen ennen Trivorea Aleksi työskenteli teollisuudessa erilaisissa kunnossapito- ja valvontatöissä. IT-ala alkoi kuitenkin kiinnostaa Aleksia jo vuosia sitten.

”Oma kuvitelma oli, että IT-alalle pääseminen olisi lähes mahdotonta, ja vaatisi jotain aivan erityisiä matemaattisia kykyjä ja ominaisuuksia. Innostuin kuitenkin selvittelemään asiaa nähtyäni mainoksen alan kurssista. Löysin lopulta omiin aikatauluihini sopivat kurssit Turun yliopiston avoimesta yliopisto-opetuksesta.”

Kursseilla Aleksille valkeni, että IT-alan asioiden oppiminen ja ymmärtäminen ei vaadi mystisiä taikavoimia. Samalla hänelle vahvistui, että hän kokee erilaisten ongelmien ratkomisen hyvin palkitsevaksi puuhaksi. Kiinnostus IT-alaa kohtaan vahvistui.

 

Ovi auki IT-alalle

Trivorelle Aleksi löysi tiensä Code Academyn rekrytoivan koulutusohjelman kautta. Code Academyn kautta Aleksi pääsi oppimaan alasta syvemmin, ja Trivorella Aleksi pääsi myös uudella tavalla viemään kaiken oppimansa käytäntöön ja työskentelemään kädet savessa. Näytettyään osaamisensa Aleksista tuli Code Academyn ohjelman päätyttyä virallisesti trivorelainen.

Aika Trivorella on tuonut uutta perspektiiviä tekemiseen. Sen sijaan, että työssä tarvitsisi olla valmis mestari kaikessa, työ on jatkuvaa oppimista ja tiimityötä.

”Olen oppinut, että kaikkea ei voi eikä tarvitse osata itse, vaan meillä on täällä toimistolla loistava porukka, jolta saa aina apuja”, Aleksi toteaa. ”Tähän pitää vielä totutella – toisinaan yritän vielä liian pitkään yksin ratkoa asioita. Toisaalta on myös tärkeää yrittää aina ensin itse, sillä tällöin pääsee jatkuvasti kehittämään osaamistaan.”

 

Asiakaskommunikaatiota ja ratkaisujen pohdintaa Trivore ID:n parissa

Aleksi löysi Trivorella paikkansa asiakkaiden ja Trivoren kehitystiimien välistä, Trivoren identiteetin- ja pääsynhallintatuote Trivore ID:n parissa.

”Tehtäväni on selvitellä ja järjestellä asioita niin, että hommat hoituvat mahdollisimman sujuvasti ja resurssitehokkaasti kaikkien osapuolten näkökulmasta. Hoidan Trivore ID:n tukitehtäviä, ja ohjaan kysymyksiä ja tehtäviä oikeille henkilöille”, Aleksi sanoo.

Tuen ja kommunikaation lisäksi Aleksin päiviin kuuluu muun muassa Trivoren palveluiden dokumentaatiota, valvontatehtäviä, palveluiden testausta sekä erilaisia pienempiä tehtäviä.

Jatkossa Aleksi haluaisi kehittää osaamistaan ja laajentaa työnkuvaansa myös ohjelmoinnin pariin. Tällä hetkellä rooli Trivore ID -asiantuntijana on kuitenkin tuntunut Aleksista mielekkäältä.

”Asiakkaiden pyyntöjen selvittäminen ja toteuttaminen on hyvin palkitsevaa. Erityisen palkitsevaa se on silloin, kun tehtävä ei ole mikään rutiinihomma, vaan pääsee käyttämään molempia aivosoluja ratkaisuun”, Aleksi naurahtaa.

 


Aleksin päivä:

8:00 Aleksi tulee toimistolle yleensä aikaisin, jo kahdeksan aikaan. Päivä alkaa työkavereiden kanssa kuulumiset vaihtamalla ja viestit lukemalla.

9:00 Asiakkaan viikkopalaveri.

10:30 Sisäinen ID Daily -palaveri on osa jokaista päivää.

11:00 Valvontatehtäviä asiakkaalle.

12:00 Aleksi syö lounaan välillä työpaikkaruokalassa työkavereiden kanssa, välillä toimistolla muiden eväiden syöjien kanssa.

12:30 Sisäinen suunnittelupalaveri.

13:00 Asiakaspalaveri Trivore ID:hen liittyen.

14:00 Asiakkaalta tulleen pyynnön ratkaisu.

16:00 Töiden jälkeen Aleksi rentoutuu kotinurkissa perheensä kanssa. Vapaa-ajan aktiviteetteja ovat muun muassa liikunta, pelailu ja erilaiset sarjat.

 


Työkaverin terveiset:

Moderni IAM-ratkaisu kaikille identiteeteille

IAM-järjestelmä, eli identiteetin- ja pääsynhallintajärjestelmä, on tärkeässä roolissa monissa organisaatioissa sekä hallinnollisesta että kyberturvallisuuden näkökulmasta. Mitä monimutkaisempi organisaation IT-arkkitehtuuri on ja mitä suurempia henkilötietodatamääriä organisaatiossasi käsitellään, sitä tärkeämpi toimiva IAM-ratkaisu on. Trivoren IAM-ratkaisusta löytyy joustavat ratkaisut organisaatiosi erilaisille identiteeteille.

Henkilökäyttäjien lisäksi identiteetti voidaan antaa myös esimerkiksi tuotteelle, palvelulle, organisaatiolle, ohjelmointirajapinnalle (API) tai botille. Jos näitä kaikkia identiteettejä käsitellään erillisissä palveluissa, työmäärän lisäksi kasvavat myös turvallisuusriskit. Trivoren IAM-järjestelmä ja sen ytimessä oleva Trivore ID huolehtivat siitä, että kaikki identiteetteihin liittyvä data käsitellään ja säilötään keskitetysti ja turvallisesti.

Identiteetin takana voi siis olla lähes mitä vain ihmisestä organisaatioon. Yleisimpiä Trivoren IAM-järjestelmästä löytyviä identiteettejä ovat seuraavat:

Työntekijäidentiteetti

Työntekijäidentiteetti on yksi yleisimpiä tarpeita organisaatiolla, joka on hankkimassa IAM-järjestelmää. Trivoren IAM-järjestelmän identiteetinhallinnan avulla organisaatio pystyy muun muassa automatisoimaan työntekijöidensä tietojen käsittelyä, rikastamaan joustavasti tietoja useasta eri lähteestä ja toteuttamaan tarvitsemansa raportoinnit.

Pääsynhallintaominaisuus puolestaan mahdollistaa ketterän hallinnoinnin siinä, mikä rooli ja mitkä oikeudet kuuluvat kenellekin työntekijälle. Trivoren IAM-ratkaisu on roolipohjainen (RBAC), joka helpottaa oikeuksien myöntämistä ja hallinnointia niin yksittäisille työntekijöille kuin suuremmillekin joukoille kerralla. Erityisesti suuremmat organisaatiot ja konsernit hyötyvät käyttövaltuuksien antamisesta organisaation hierarkian ja palvelussuhteen perusteella. Moni työntekijä työskentelee samanaikaisesti eri puolilla organisaatiota eri hankkeissa ja tämä tekee usein käyttövaltuuksien hallinnoinnista työlästä. Trivore IAM tarjoaa tähän kustannuksia alentavia työkaluja.

Työntekijäidentiteettien masterdata-järjestelmä on lähtökohtaisesti aina HR-järjestelmä, josta rakennetaan integraatiot IAM-järjestelmään, ja järjestelmät synkronoidaan automaattisesti ja säännöllisesti keskenään, jotta molemmissa on aina ajantasainen tieto.

IAM-järjestelmän mahdollistamat ominaisuudet, kuten kertakirjautuminen ja monivaiheinen kirjautuminen, sujuvoittavat työntekijöiden arkea, vähentävät IT-osaston kuormitusta ja parantavat organisaation yleistä IT-järjestelmien käyttökokemusta.

Erityisesti suuremmat organisaatiot ja konsernit hyötyvät käyttövaltuuksien antamisesta organisaation hierarkian ja palvelussuhteen perusteella.

 

Kumppani-identiteetit, ulkoiset käyttäjät, ja erityisidentiteetit

Joskus on tarve antaa organisaation palveluihin tai järjestelmiin pääsy taholle, joka ei kuulu organisaation normaaleihin käyttäjiin. Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi kumppaniyritykset tai erilaiset ulkoiset käyttäjät, joille halutaan myöntää vain väliaikainen pääsy tiettyihin palveluihin ilman työntekijäsuhdetta. Tällöin IAM-järjestelmämme Trivore ID toimii HR-järjestelmän sijaan masterdatan sijaintina. Kun nämä identiteetit pidetään muista erillään, varmistetaan niiden hallinnan helppous ja tietoturvallisuus.

Kuluttaja- tai asiakasidentiteetti

Työntekijöiden ohella monelle organisaatiolle yksi arvokkaimmista tiedoista ovat asiakastiedot. Asiakasidentiteettien hallinnoinnissa IAM-järjestelmää voidaan hyödyntää yhdessä CRM-järjestelmän kanssa. Asiakkuustiedot voivat olla joko kaikki Trivoren IAM-ratkaisussa, tai asiakkaan niin halutessa, IAM-järjestelmä voidaan yhdistää asiakkaalla käytössä olevaan CRM-järjestelmään, jossa asiakkuustiedot tällöin sijaitsevat. Silloinkin, kun asiakkuustiedot sijaitsevat CRM-järjestelmässä, IAM-ratkaisun avulla niitä voidaan rikastaa, muokata, käsitellä ja poistaa ketterästi ja turvallisesti. Tämä on erityisen kriittistä viranomaisvaatimusten, kuten GDPR:n, noudattamisessa.

Kuluttajat vaativat myös sujuvaa, mutkatonta käyttökokemusta digitaalisilta järjestelmiltä. IAM-ratkaisu varmistaa sen, että asiakkaasi pystyvät joustavasti käyttämään organisaatiosi palveluita, jotka IAM-palvelun avulla keskustelevat saumattomasti keskenään.

Trivoren IAM-ratkaisu mahdollistaa myös monia uusia liiketoimintaa kehittäviä palveluita, kuten digitaaliset lompakot.

Asiakasidentiteettien hallinnoinnissa IAM-järjestelmää voidaan hyödyntää yhdessä CRM-järjestelmän kanssa.

 

Kansalaisidentiteetti

Trivoren toteuttama IAM-ratkaisu on laajasti käytössä Suomessa kuntasektorilla. Trivoren tuote on olemassa olevien ominaisuuksiensa ansiosta erinomainen ratkaisu kuntien ja muun julkisen sektorin tarpeisiin.

Muun muassa suomi.fi-tunnistuksen tuki on välttämätöntä kansalaisidentiteettien hallinnointiin tarkoitetussa IAM-ratkaisussa. Tämän lisäksi Trivoren IAM-ratkaisuun on mahdollista toteuttaa integraatiot muun muassa OPH Koski -tietovarantoon opiskelijoista sekä DVV:n Väestötietojärjestelmän Muutostietopalveluun, jolloin esimerkiksi kuntaorganisaatiolla on aina ajantasainen tieto kuntalaisten opiskelijastatuksesta, muutoista, nimenvaihdoksista, kuolemista ja syntymistä. Kuntien ja kaupunkien lisäksi Trivoren ratkaisua on käytetty julkisella sektorilla muun muassa julkisen liikenteen ja terveydenhuollon tarpeisiin.

___________

Kaipaatko neuvoa organisaatiosi identiteetin- ja pääsynhallintaan? Kerro meille tarpeesi, niin räätälöimme kanssasi juuri sinun organisaatiollesi parhaan IAM-ratkaisun. Tarjoamme IAM-palveluamme sekä SaaS- että on-premise-ratkaisuna. Ota yhteyttä tai lue lisää palvelustamme.

Teksasista Trivorelle – Gisselle oppi työharjoittelussa suomen kieltä ja työkulttuuria

Gisselle Lehtinen muutti Suomeen tammikuussa 2020. Johtamisen tietojärjestelmien kandidaatiksi (BBA) Houstonin yliopistosta valmistunut Gisselle opiskelee parhaillaan suomea Turun AKK:ssa ja tähtää suomalaiselle IT-alalle työllistymiseen. Gisselle suoritti opintoihin kuuluvan kieliharjoittelun Trivorella, ja kertoo kokemuksistaan tässä blogissa.


Minä olen tullut oppimaan lisää suomalaisesta yhteiskunnasta ja työkulttuurista Trivorelle. On hyvä kokea, kuinka erilaista melkein kaikki on verrattuna elämään amerikkalaisessa yrityskulttuurissa ja tutustua siihen, mitä minä voin odottaa tulevaisuudelta, kun työskentelen IT-yrityksessä. Minä olen esimerkiksi huomannut, että yleensä yrityksissä kaikki jättävät kenkänsä eteiseen ja käyttävät kotikenkiä tai tavallisia sukkia. Yhdysvaltalaiset yritykset eivät valitettavasti noudata tätä käytäntöä. Toinen esimerkki on, että kesälomaa voi pitää kokonaisen kuukauden, kun taas Yhdysvalloissa voi olla keskimäärin vain kymmenen päivää.

Minulla oli hieno kokemus Trivorella. Kaikki täällä ovat helposti lähestyttäviä, kärsivällisiä ja valmiita auttamaan. Joka päivä kuuntelin ja opin uusia sanoja tai tietoa työni kautta tai kollegoiltani. Minä aloitin yleensä aamuni pitämällä ”Daily”-kokouksen, jossa keskustelisin päivän tehtävästä ja siitä, miten asiat ovat menneet tähän mennessä. Minä tunsin olevani tuottelias, kun sain tehtäviä ja vaikutin yritykseen hieman positiivisella tavalla. Pääsin esimerkiksi kääntämään Trivoren palvelun sanastoa espanjaksi. Trivore on asettanut standardin sille, mitä toivon myös muiden IT-yritysten olevan Suomessa.

Yksi asioista, joista pidän Trivoressa, on avoin työympäristö ja siihen liittyvä helppo lähestyttävyys. Jos minulla on kysyttävää, voin kääntyä kenen tahansa puoleen.

– Gisselle Lehtinen

Yksi asioista, joista pidän Trivoressa, on avoin työympäristö ja siihen liittyvä helppo lähestyttävyys. Jos minulla on kysyttävää jostain, voin kääntyä kenen tahansa puoleen ja he auttavat tai ohjaavat minut jonkun puoleen, joka osaa vastata kysymykseeni. Minä pidän myös säännöllisistä (”daily”, ”weekly”, ”monthly”) kokouksista. Nämä kokoukset antavat aikajanan sille, mitä tapahtuu, miten työt menevät, miten jokaisen työt sujuvat, mitä odottaa jne. luotettavalla tavalla. Tällä tavalla, kun olen tiimissä, tietäisin tarkalleen mitä tapahtuu, missä projekti on, missä vaiheessa se on menossa, missä sen pitäisi olla ja mitä minulta odotetaan. Jos on ongelmia tai huolenaiheita, voin mainita ne kokouksen aikana tai ottaa yhteyttä tiimin jäseneen, jotta ratkaisemme ongelman. Kaikki pystyvät työskentelemään hyvin sekä itsenäisesti että yhteistyössä.

Minun harjoittelun jälkeen olen syksyllä menossa Åbo Akademiin suorittamaan maisterin tutkintoa digitalisaation johtamisessa. Tässä koulutusohjelmassa haluan kehittää uusia taitoja sekä parantaa olemassa olevia taitojani ja saada lisää osaamista tietojärjestelmien ja tietotutkimuksen aloilta. Minä toivon voivani jatkaa suomen opiskelua myös siellä. Minä uskon, että opinnot voivat auttaa minua luomaan tärkeitä yhteyksiä, kun etsin työtä valmistumisen jälkeen. 

Haluaisin tulevaisuudessa työskennellä data-analyytikkona tai yritysanalyytikkona, koska haluan pystyä ratkaisemaan ongelmia ja työskennellä datan parissa. Onneksi minulla on ollut mahdollisuus tehdä harjoitteluni täällä Trivorella, koska haluaisin työskennellä juuri IT-alalla. Tämä harjoittelu on tuntunut ponnahduslaudalta uralleni. Minä odotan mielenkiinnolla, mitä tulevaisuus tuo minulle tullessaan.


Kuka on Gisselle?

  • 24-vuotias
  • Kotoisin Teksasin Houstonista, Yhdysvalloista
  • Puhuu englantia, espanjaa ja suomea
  • Harrastaa videopelejä ja leipomista

Työkaverin terveiset

On ollut ilo toimia Gissellen harjoittelun ohjaajana. Gisselle on loistava, osaava tyyppi, joka ensimmäisestä päivästä asti sopi hyvin porukkaan. Hänen vain muutamassa vuodessa oppimansa suomen kielen taso jaksaa yllättää, ja kertoo paljon Gissellen motivaatiosta ja kunnianhimosta, joka vie hänet varmasti vielä pitkälle!
– Miia, Trivoren markkinointipäällikkö

Huipputason laitetila luolan kätköissä

Satakunnassa on paikka, jossa noin 20 metriä kallion sisään kaivautuessa aukeaa ainutlaatuinen näkymä: luolan sisässä on teräsbetonista rakennettu teollisuushalli, joka on viimeiset 3 vuotta toiminut kotina Trivoren, Contrasecin ja Fail-Safen huipputurvallisille konesaliratkaisuille. 


Luolan historia ulottuu syvälle, aina 1960-luvulle saakka. Tuolloin äärimmäisen salainen tukikohta keskellä ei-mitään toimi Suomen Puolustusvoimien ja Posti- ja telelaitoksen tilana. Tila on sittemmin hetkellisesti toiminut myös tapahtumatilana, jolloin tuhannen neliömetrin kokoinen luola koki monia muodonmuutoksia, joista tallella ovat yhä muun muassa edustussauna, ravintolasali, uusittu keittiö ja toimiva viemäröinti. 

Luolan käyttö tapahtumatilana päättyi vuonna 2019 ja luola tuli huutokaupattavaksi. Trivore yhdessä Contrasecin ja Fail-Safen kanssa oli valmiina tarttumaan tilasuuteen. Tuolloin tila siirtyi tapahtumatoiminnasta suomalaisten IT-yrityksen käsiin.

”Me olimme jo muutamia vuosia etsineet tämän kaltaista tilaa”, kertoo Contrasecin hallituksen jäsen ja Luolakallion toimitusjohtaja Timo Häkkinen. ”Meillä on Contrasecilla Tampereella oma laitetila, mutta etsimme yhdessä Trivoren ja Fail-Safen kanssa paikkaa järeämmälle konesalille. Armeijan luolat olivat aina yksi vaihtoehto.”

Häkkinen on aikanaan tutustunut sekä Trivoren toimitusjohtaja Kari Mattssoniin että Fail-Safeen yhteisten asiakkaiden kautta, ja vuosien varrella yhteistyötä on syntynyt erinäisissä projekteissa. Nyt yhteiset tilat mahdollistavat kaikille omistajayrityksille ja näiden asiakkaille runsaasti äärimmäisen turvallista konesalitilaa.

Turvallisuutta ja muuntautumiskykyä

Laitetilan sijoittaminen nimenomaan armeijan käyttöön rakennettuun luolaan on monin tavoin perusteltua. Perinteinen konesalikäyttöön tarkoitettu luola louhitaan kallioon, ja niissä on yleensä kevytrakenteinen pieni talo sisällä. Trivoren, Contrasecin ja Fail-Safen luola on kuitenkin tehty armeijan käyttöön, ja siksi siellä on järeämmät rakennelmat: kallion sisältä paljastuu teräsbetonista rakennettu teollisuushalli. Myös perusinfran suhteen tilassa oli kaikki valmiina, ja paikalle piti tuoda lähinnä omat laitteet, turvallisuuselektroniikkaa ja poikkeustilanteisiin valmistavia ratkaisuja.

”Sähkönvarmistusta varten meillä on vara-diesel ja usean tunnin akut. Ensi kesänä otetaan käyttöön vielä kahdennettu diesel, eli jos ykkösgeneraattori ei lähde käyntiin, niin on varageneraattori”, Häkkinen kertoo.

Luola on yksi Suomen kuivimpia luolia hyvän maantieteellisen sijaintinsa ansiosta. Sijainti on hyvin syrjäinen, mutta se ei silti tarkoita heikkoja yhteyksiä: paikka on vanha Satakunnan tietoliikenteen solmu. Kuituja lähtee siis moneen suuntaan, ja paikkaan on aikanaan vedetty jopa Suomen ensimmäinen valokaapeli, Häkkinen kertoo.

Ennen kaikkea turvallisuudessa tämä 20 metrin syvyydessä sijaitseva kallioluola on aivan omaa tasoaan. Tilaan on helppo rakentaa lähes minkä tahansa standardin mukainen turvallisuustaso. Kun perusrakenne on kalliota, eikä tilassa ole esimerkiksi ikkunoita, jonkin yksittäisen tilan rakentaminen luolan sisällä halutulle turvatasolle vaatii käytännössä vain standardin mukaisen oven asennuksen ja turvallisuuselektroniikan.

Laitetilalle onkin tarkoitus hakea ISO 27001 -sertifikaatti. Lisäksi tilan rakenteet ovat sellaisia, että käytännössä kaikki viranomaisten tietoturvallisuuden auditointityökalu KATAKRIn tasot pystytään toteuttamaan. Myös KATAKRI-sertifiointi voitaisiin siis tehdä, mikäli asiakas sellaista tarvitsee. 

”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pystymme järjestämään tänne tilan, joka täyttää korkeimmat siviilitilan vaatimukset Suomessa”, Häkkinen summaa.

”Meillä on mahdollisuus esimerkiksi tarjota tila, jossa emme normaalitilanteessa pääse käsiksi dataan. Tämä voitaisiin tehdä sulkemalla pieni huone lähtökohtaisesti kaikelta fyysiseltä pääsyltä, tai tarjotaan asiakkaalle lukittu räkki. Tila mukautuu moneen, ja pystymme siksi täällä toteuttamaan hyvin pitkälle vietyjä, asiakaskohtaisia turvaratkaisuja. Jos asiakkaalla on perusteltu tarve, niin pystymme sen kaikella todennäköisyydellä toteuttamaan.”

Tarve tällaiselle erityisturvallisuudelle voi olla esimerkiksi viranomaistahoilla tai toimijoilla, joiden on noudatettava kansainvälistä vaatimustasoa. Vaikka kyse ei olisi suoranaisesti vaatimuksesta, asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöidyt ratkaisut helpottavat muun muassa auditointia. 

”Tärkeintä on, että asiakas saa juuri sellaisen tilan, jota tämä oikeasti tarvitsee”, Häkkinen toteaa.

Lähtökohtaisesti tilaan ovat tervetulleita kaikki asiakkaat toimialasta riippumatta, pois lukien kryptovaluutan louhijat. Trivoren, Contrasecin ja Fail-Safen laitetila tarjoaa pääasiassa co-location-palvelua, joka tarkoittaa, että asiakas tuo tilaan omat serverinsä. Tällöin asiakkaan kanssa määritellään yhdessä haluttu turvataso ja valitaan sopivat vaihtoehdot: tarjolla on useita erilaisia tiloja, joissa on eri turvatasot. 

”Meidän matalimmankin turvatason turvallisuus vastaa tavallisen turvallisen konesalin luokkaa, mikä kertoo paljon kokonaisuuden turvallisuudesta”, Häkkinen kertoo. ”Tarjoamme siis aina hyvin turvallisia, asiakkaan resursseihin ja tarpeisiin mukautuvia vaihtoehtoja.”

Pystymme järjestämään tänne tilan, joka täyttää korkeimmat siviilitilan vaatimukset Suomessa

Timo Häkkinen

Kotimaisen suosiminen kannattaa

Kaikki laitetilan omistajat ovat täysin suomalaisomisteisia yrityksiä. Tällä on merkitystä muun muassa silloin, kun haluaa olla varma siitä, missä ja miten oman organisaation ja asiakkaiden dataa käsitellään. Esimerkiksi yhdysvaltalaiset pilvipalvelut eivät tällä hetkellä täytä kunnolla GDPR-vaatimuksia. Tämä saattaa lähivuosina muuttaa monia asioita.

”Kansainvälisissä pilvipalveluissa et voi tietää, missä datasi seikkailee ja kuka siihen koskee. Meidän palvelussamme etu on se, että pystymme fyysisesti osoittamaan, missä asiakkaan data sijaitsee, ketkä henkilöt siihen pääsevät käsiksi, ja miten”, Häkkinen sanoo.

Esimerkiksi Trivoren identiteetti- ja pääsynhallintatuote Trivore ID on muun muassa tämän ansiosta täysin GDPR-yhteensopiva.

Tämä laitetila on hyvä valinta myös silloin, kun asiakasorganisaatio haluaa panostaa kestävään kehitykseen. Kyseinen konesali on nimittäin tavallista vihreämpi.

Maailman sähköstä kuluu yhä enemmän tietotekniikan ylläpitoon, ja laitetilat tuottavat yleensä merkittävät määrät hukkalämpöä. Tässä paikassa vihreä ICT tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että ilma viedään ensin konesaliin, jossa se lämpiää, ja puhalletaan sitten lämpimänä muualle luolastoon. Näin koko luolasto lämpiää konesalin hukkalämmöllä.

”Koska laitetilamme sijaitsee luolassa, yli puolet ajasta tilaa ei tarvitse ollenkaan jäähdyttää”, Häkkinen kertoo. ”Noin 7-8 kuukauden ajan vuodessa tila lämmitetään hukkalämmöllä. Maan alla on myös viileää, eli tilaa ei tarvitse myöskään lähtökohtaisesti jäähdyttää. Kesäaikaan tarvitsee ulkoa tuleva ilma jäähdytyksen ja se tehdään maakylmällä, eli käytämme maalämpökaivoja takaperin.”

Turvalliset, kotimaiset laitetilaratkaisut ovat helposti saatavilla. Yhteydenotto Contrasecin Timo Häkkiseen tai Trivoren Kari Mattssoniin riittää – siitä eteenpäin lähdetään yhdessä rakentamaan parasta, asiakaskohtaista kokonaisratkaisua.

Kaipaatko turvallista, suomalaista laitetilaa? Ota meihin yhteyttä tai tutustu lisää laitetilamme historiaan ja palveluihin.